Yhteistyötä suunnittelusta projekteihin

Valmet Technologies Oy:n Engineering Manager Antti Mäntynen on tehnyt yhteistyötä staironlaisten kanssa ilmakuivaimien tuoteparannusten ja valmistettavuuden tiimoilta jo kolmen vuoden ajan. Välillä on agendalla ollut suunnittelutyötä, mutta enenevissä määrin myös projektiluontoisia prosesseja. 

– Kaksi kehitysprojektia ja monia suunnittelutöitä yhdessä läpikäyneenä voin sanoa yhteistyömme olevan proaktiivista ja asiantuntevaa, Mäntynen kertoo. 

Yhteistyön alkaessa vuonna 2019 Staironin väki osoitti heti toimeliaisuutensa. Kommenteissa ei säästelty ja tavoitteet olivat korkealla. 

– Staironlaiset haluavat dialogia. He osallistavat itsensä aktiivisesti projektin jokaisessa vaiheessa. Myös kustannuksissa ja aikataulutuksissa ollaan avoimia ja aiemmin sovituissa numeroissa myös pysytään, Mäntynen sanoo. 

Yhteistyön arvo nousee, kun kaikki osapuolet ymmärtävät avoimuuden ja arvostamisen merkityksen. 

– Kaikessa säästetään, kun yhteistyö toteutetaan projektin eri vaiheissa vastuussa olevien mielipiteitä kuunnellen ja muistetaan iso kuva jokaisessa hetkessä, Mäntynen korostaa. 

Tuotteen suunnitteluvaiheessa tehdyillä päätöksillä on suuri vaikutus tuotteen toiminnallisuuden lisäksi sen valmistettavuuteen ja siten myös valmistuskustannuksiin. 

– On ollut hienoa, että Valmet on ottanut meidät mukaan tuotteiden kehittämiseen jo aikaisessa vaiheessa, jolloin voimme vaikuttaa kyseisiin päätöksiin. Näin voimme yhdessä valmistaa tuotteita, jotka palvelevat paremmin asiakkaan lisäksi myös heidän loppuasiakkaitaan, Staironin Planner Miika Pietilä kommentoi. 

Yhteistyön edelläkävijät

– Yhteistyö on parhaimmillaan silloin, kun asiakas luottaa toimittajaansa niin paljon, että ottaa tämän mukaan tuotekehitystyöhön jo heti projektin alkumetreillä. Tämä pitää myös tuotannon mielen virkeänä ja haastaa jatkuvasti miettimään uusia valmistusmenetelmiä. On kunnia päästä osallistumaan oman alansa kärkiyrityksen tuotekehitykseen, Staironin Production Director Hannu-Pekka Peräntie sanoo. 

Mäntysen mukaan saumatonta yhteistyötä voi odottaa myös tulevaisuudessa. 

– Staironin asiantuntijuus korostuu valmistustekniikan hallussapidossa ja kehittyneessä hitsausrobotiikassa. Yhteistyö on sujuvaa ja osaavaa.

Eniten Mäntystä on yhteistyövuosien aikana yllättänyt staironlaisten asenne, yhä uudelleen ja uudelleen. 

– Staironin väen sitoutuneisuus on todella poikkeuksellista. He osoittavat yhteisen hyödyn ja miettivät yhteistyöstä koituvia etuja molemmille osapuolille. Heidän tapansa toimia on todella ammattimaista. 

Tilaa Staironin uutiskirje!

Kerromme edistyksellisistä ratkaisuista, rohkeasta kehittämisestä sekä haasteista, joita olemme olleet voittamassa yhdessä kumppaniemme kanssa.  


Tilaa uutiskirje

Eläkkeelle siirtyvä Kari Lintuvuori siirtää osaamista tuleville osaajille

Johda, palvele, auta. Tämä periaate on kuljettanut nyt eläkkeelle jäävän Kari Lintuvuoren työurallaan apupojasta työnjohtajaksi. Pääosin Pansiossa vietetyn 45 työvuoden aikana hän on nähnyt työ- ja yritysmaailman monet muutokset. Nyt hän siirtää senior advisorin -roolissa tieto-taitoaan tuleville osaajille.

Elokuussa 2020 työnjohtaja Kari Lintuvuori jäi eläkkeelle työpaikaltaan alumiiniosastolta Staironilta. Pansiota hän ei kuitenkaan ole jättänyt. Uudessa roolissaan senior advisorina hän auttaa uutta työnjohtoa. Pitkä ura on opettanut, että hiljainen tieto pitää siirtää seuraajalle.

– Tämä työporukka on sellainen veljeskunta, että eihän sitä halua kertaheitolla jättää. Ajan tänne työpaikalle kotoa seitsemän minuuttia. Pitää täällä aina välillä piipahtaa katsomassa, miten pärjätään, Kari Lintuvuori miettii.

Senior advisor osa Staironin strategiaa

Kari Lintuvuori toimii nyt Staironin senior advisorina. Se tarkoittaa, että hän on eläkepäivillään sitoutunut toiminnan kehittämiseen ja siirtää omaa osaamistaan nuoremmille, tuleville osaajille. Senior advisor -rooli ja sen tukeminen on osa Staironin strategiaa. Staironilla on useita pitkän työuran hankkineita osaajia, joiden tietotaito on kultaakin kalliimpaa. Tätä niin sanottua hiljaista tietoa halutaan vaalia.

Kari Lintuvuorelta ohjeita saanut projektipäällikkö Kalle Ahopelto pitää senior advisorin apua omassa työssään erittäin tärkeänä.

– On ollut helpompaa tulla mukaan remmiin, kun opastajana ja perehdyttäjänä on toiminut kokenut ja osaava henkilö. Olen saanut jokaiseen kysymykseen perusteellisen vastauksen ja vielä yleensä jonkun aihetta sivuavan tarinan pätkän vuosien varrelta.

Erityisesti projektien läpivientiin liittyvä tieto on auttanut työssä eteenpäin.

– Eniten hyötyä on ollut Karin tietämyksestä siitä, että mitä täytyy ja kannattaa huomioida tai tehdä jo hyvissä ajoin ennen projektin alkua, Kalle Ahopelto sanoo.

Työn opettama mies

Kari Lintuvuoren työuran aikana työ- ja yritysmaailma ovat muuttuneet täysin. Kuvaavaa on, että esimerkiksi 1970-luvulla armeijaan lähtöä pidettiin lopputilin ottamisena, eikä hän sen vuoksi päässyt enää takaisin telakalle töihin. Mutta tarmokkaana kaverina hän käveli pääluottamusmiehen luo ja näin aukeni työpaikka Valmet Paperikoneiden Pansion tehtaan puolella. Kun pakkaamosta työt loppuivat, Kari Lintuvuori kyseli osastoinsinööriltä uutta työtä.

– Kysyin vähän Tuntemattoman sotilaan Rokan tapaan, että tarvitaanko hyvää tekijää. Näin siirryin 6-halliin, jossa tarvittiin 13 metriä pitkien palkkien hitsaamisessa apua.

Hitsaaminen kiinnosti ja Kari Lintuvuori kävi hitsausneuvojan koulutuksen Laitilassa. Sen jälkeen hän pääsikin levyseppähitsaustöihin.

– 1970-luvun apupoika-systeemi oli toimiva. Siinä näki, millaiset työt ovat kiinnostavia ja oppi tekemään työn kautta. Pikkuhiljaa, kun taito karttui, pääsi sitten tekemään jo itse.

1990-luku toi Kari Lintuvuoren työuralle myös työkomennuksia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Työn merkeissä kierrettiin asentamassa ja korjaamassa paperikoneita ja puutavarakuivaamoja.
1990-luvulla Kari Lintuvuori myös huomasi, että verstaan työsuunnittelu oli vajavaista.

– Tuotteet olivat monimutkaisempia ja toleranssit tiukempia. Työtapoja kannatti järkevöittää työsuunnittelun kautta, hän kertoo.

Porukka tekee tuloksen

1990-luvun lopussa ja 2000-luvulla yritysfuusiot ja -kaupat muuttivat työpaikan nimen muutaman kerran. Ensin vuonna 1999 Valmetin ja Rauman fuusion myötä tuotanto ulkoistettiin ja nimi muuttui Metso Paper Turku Worksiksi. Sitten vuonna 2009 Metso myi koko tehtaan osakekannan Staironille.

– Tuossa kohtaa perustettiin tuotekohtaiset tiimit ja porukka valitsi minut vetämään tiimiä.

Myöhemmin hänet valittiin työnjohtajaksi. Työnjohtamisessa Kari Lintuvuoren mielestä juuri työporukan panos on se merkittävin.

– Porukka sen tuloksen tekee. Ja täällä työmoraali on korkea. Työnjohdon tehtävä on johtaa, palvella ja auttaa, hän miettii.

Kari Lintuvuori uskoo, että pitkä kokemus työuralla auttoi häntä työnjohdossa.

– On tärkeää ymmärtää kokonaisuus ja tietää, miten asiat toimivat käytännössä. Oman polun kulkeminen on ollut tärkeä. Työ opetti minua. Työurani aikana minulla oli toistakymmentä erilaista työnjohtajaa, joista yksi oli esimerkkinä itselleni. Halusin olla myös itse hyvä esimerkki ja jatkaa näin perinnettä, hän summaa.

Kari Lintuvuori (oik.) auttaa projektipäällikkö Kalle Ahopeltoa ratkaisemaan työnjohdollisia haasteita.

Tilaa Staironin uutiskirje!

Kerromme edistyksellisistä ratkaisuista, rohkeasta kehittämisestä sekä haasteista, joita olemme olleet voittamassa yhdessä kumppaniemme kanssa.  

Stairon Turun Sanomissa: ”Perinteinen konepaja voi kehittyä palveluyritykseksi”

Stairon oli isosti esillä Turun Sanomissa tiistaina 1.12. Lue toimitusjohtaja Timo Kylä-Nikkilän haastattelu joko lehden omalta sivulta tai alta. Jutun on kirjoittanut toimittaja Liisa Enkvist. 

Työntekijä sukeltaa vaikka liikkuvan risteilijän pakoputkeen – Stairon pyristelee irti konepajaimagosta

Perinteinen konepaja voi kehittyä palveluyritykseksi.

Näin uskoo Turun Pansiossa toimivan Staironin uusi johto. Kun konepajayhtiö Metso myi reilut kymmenen vuotta sitten Turussa paperikoneiden osia valmistaneen Turku Worksinsa kauppaa varten perustetulle Staironille, uudella yrityksellä oli käytännössä vain yksi asiakkuus. Stairon valmisti aluksi miltei ainoastaan laitteistoja sellu- ja paperiteollisuudelle.

– Yhä edelleen ne ovat tärkeä osa liikevaihtoamme, mutta nyt haluamme suunnata enemmän palvelualalle perinteisen konepajatoiminnan ohella, kertoo Staironin toimitusjohtaja Timo Kylä-Nikkilä.

Vuosi sitten yritys vaihtoi uudestaan omistajaa. Nykyisen toimitusjohtajan lisäksi omistajaksi tuli teollisiin pk-yrityksiin keskittynyt sijoitusyhtiö Canelco Capital. Myyjänä oli Staironin perustajiin kuulunut pääomistaja Tapio Hussi.

Uudella omistajapohjalla nyt vuoden toiminut yritys haluaa kasvaa myös kansainvälisillä markkinoilla. Myös yrityksen johto on kokonaan uudistunut.

Noin 75 henkeä työllistävällä yrityksellä menee koronankin kourissa Nikkilän mukaan ihan mukavasti. Viime vuonna kasvua oli 20 prosenttia, tänä vuonna liikevaihto pysynee ennallaan, noin 11 miljoonassa.

– Meillä on monta eri tukijalkaa eri teollisuuden aloilla, joilla on erilaisia syklejä. Se auttaa, Kylä-Nikkilä kertoo.

Kylä-Nikkilän mukaan perinteinen konepaja tekee erilaisia osia asiakkaiden teknisten piirustuksien ja ohjeiden mukaan. Palveluyritys sen sijaan miettii, miten asioita olisi kustannustehokkaasti järkevintä tehdä, ratkaisee asiakkaan ongelmia ja kehittää uutta, suunnittelee, huoltaa, asentaa ja korjaa.

– Me olemme esimerkiksi asiakkaan kanssa tiiviisti suunnitelleet kokonaan uutta tuotelanseerausta, Kylä-Nikkilä kertoo.

Asiakkaiden ongelmien ratkaisu on se asia, joka tekee konepajasta palveluyrityksen.

– Esimerkkinä voisin mainita vaikka pulman, johon törmättiin risteilyalusten rikkipesurien asennusten jälkeen. Alusten pakoputket olivat alkaneet ruostua ja vuotaa. Risteilyalusta ei helposti haluta telakoida, joten päätimme kouluttaa työntekijöitämme korjaamaan pakoputkia liikkuvassa aluksessa, Kylä-Nikkilä kertoo.

Huolellinen valmistelu ja tarvittavat sertifikaatit taskussa Staironin työntekijät laskettiin köyden varassa pakoputken sisälle ja tarvittavat korjaukset tehtiin.

– Olihan se aika hurjaa, mutta osoittaa sen, että kaikkea voi tehdä, kun tekee päätöksen, Kylä-Nikkilä sanoo.

Staironin asiakkaita löytyy sellu-, paperi-, kartonki-, elintarvike-, auto-, laiva-, ja kaivosteollisuudesta.

– Kartonkiteollisuudella on esimerkiksi nettikaupan ja sitä myötä pakkausmateriaalin tarpeen lisääntymisen takia ollut kovaa kasvua, ja se vaikuttaa myös meihin positiivisesti, Kylä-Nikkilä kertoo.

– Myös kaivosteollisuus näyttää taas pikkuhiljaa nostavan päätään, hän sanoo.

Sen sijaan esimerkiksi laivojen rikkipesurien markkinat ovat melko hiljaiset tällä hetkellä. Rahtilaivoihin pesureita on asennettu jo vuosia ja risteilijät puolestaan makaavat tällä hetkellä satamissa koronapandemian takia.

TAUSTA: Metalliverstaasta palveluyritykseksi

Tilaa Staironin uutiskirje!

Kerromme edistyksellisistä ratkaisuista, rohkeasta kehittämisestä sekä haasteista, joita olemme olleet voittamassa yhdessä kumppaniemme kanssa.  

Stairon vastaa muutokseen: haastaa itsensä ja kumppaninsa kehittämään konepajateollisuutta

Turkulainen Stairon muuttuu konepajasta teolliseksi palveluyritykseksi

Pansiossa sijaitsevan yrityksen uusi johto kehittää yritystä yhdessä työntekijöiden kanssa. Uudella omistajapohjalla nyt vuoden toiminut yritys uskoo vahvasti tulevaisuuteen myös korona-aikana. Toimitusjohtaja Timo Kylä-Nikkilän mukaan Staironin uudistuksen tarkoituksena on yrityksen kasvu myös kansainvälisillä markkinoilla.

– Toimimme jo nyt eri puolella maailmaa eri teollisuuden aloilla. Uskomme toimintaamme ja haluamme kehittää sitä palvelemaan koko toimitus- ja arvoketjua yhä laajemmin. Näemme, että tulevaisuudessa teollisuuden kaikkien toimijoiden on tehtävä yhä syvempää yhteistyötä, jotta koko toimitusketjusta saadaan joustava, toimiva ja kilpailukykyinen. Tässä pitkäjänteisessä työssä haluamme olla mukana. Meillä on vahva pohja, sillä olemme toimineet teollisuuden asialla jo vuodesta 1964. Kun tuomme uudenlaisen näkökulman vahvaan osaamiseen, syntyy jotakin poikkeuksellista. 

Staironin asiakaslupaus on: haastamme itsestäänselvyydet – yhdessä.  Timo Kylä-Nikkilä toivookin asiakkailta rohkeutta haastaa myös Staironia ratkaisemaan heidän haasteitaan. 

Meillä on osaamista ja tahtoa löytää paras ratkaisu. Antakaa meille ongelma, niin ratkaisemme sen.

Kylä-Nikkilän mukaan monialaisuus osoittaa vahvuutensa myös tämän hetken poikkeusaikoina. 

Kun yritys toimii useammalla teollisuuden alalla, löytyy siltä myös useampi tukijalka. Me olemme vahvasti mukana kansainvälisesti menestyvien kumppanien kanssa esimerkiksi kartonki- ja selluteollisuudessa, missä toiminta on ollut kasvusuunnassa, Timo Kylä-Nikkilä sanoo. 

Henkilöstö mukana yrityksen uudistuksessa

Staironin uudistumiseen on otettu henkilöstö vahvasti mukaan. 

Henkilöstö on lähtenyt uudistukseen hyvin mukaan. Meillä on vahvaa ammattiosaamista, joka on hankittu useiden vuosikymmenien ajan. Sitä tarvitaan edelleen ja sitä halutaan kehittää. Henkilöstö onkin avainasemassa silloin, kun yritys muuttuu palveluyritykseksi. Kun kaikki ovat ratkomassa asiakkaan ongelmia, pääsemme parhaaseen lopputulokseen, Timo Kylä-Nikkilä sanoo.

Samaa mieltä on Staironin tuotantojohtaja Hannu-Pekka Peräntie.

Uudistus otettiin vastaan innostuneesti. Toimintatapa nähdään ihmisläheisenä, ja jotta onnistumme, meidän kaikkien pitää soutaa yhteen tahtiin ja samaan suuntaan.

Myös yrityksen hankinta- ja talousjohtaja Joel Sjöberg uskoo Staironin hyvään ”komboon”.  Hänen mukaansa Staironin tilanne on erinomainen, sillä yrityksessä on samaan aikaan pitkä ja vahva kokemus valmistamisesta ja nuori, motivoitunut johto, joka haluaa kehittää yritystä.

Tuore myyntipäällikkö Antti Reivonen uskoo, että Stairon voi tarjota ratkaisuja, joita asiakas ei tiennyt edes olevan olemassa.

Toki tämä vaatii myös meiltä vahvaa osaamista ja loppukäyttäjän ymmärtämistä. Sitä Pansiosta varmasti löytyy, tuore myyntipäällikkö uskoo.

Myyntipäällikkö Antti Reivonen, toimitusjohtaja Timo Kylä-Nikkilä, tuotantojohtaja Hannu-Pekka Peräntie ja hankinta- ja talousjohtaja Joel Sjöberg haluavat uudistaa konepajateollisuuden.

Tilaa Staironin uutiskirje!

Kerromme edistyksellisistä ratkaisuista, rohkeasta kehittämisestä sekä haasteista, joita olemme olleet voittamassa yhdessä kumppaniemme kanssa.  

Staironilta mukava startti metallialalle

Metallialan ammattitutkinnossa käytännön kokemus on parasta oppia

Stairon haluaa tukea tulevaisuuden tekijöitä tarjoamalla mahdollisuuksia työharjoitteluun teollisuuden alan opiskelijoille. Pitkän historian omaava yritys takaa harjoittelijoilleen talon täydeltä tietoa ja taitoa.

Turkulaiset Eetu ja Santtu Ammattiopisto Spesiasta ovat kerryttäneet alan osaamista ja työelämän oppeja kuuden viikon mittaisella työharjoittelujaksollaan Staironilla. Poikien mielestä harkka on ollut kokonaisuudessaan kivaa ja opettavaista aikaa. Lue, mitä muita ajatuksia nuorille on herännyt.

Eetu ja Santtu saivat oppia muun muassa Staironin projektipäälliköltä Aaro Kivistöltä.

Miten päädyit metallialalle?

Eetu: Mielenkiintoni metallialaan heräsi pappani kautta, joka työskenteli 50 vuotta telakalla metallimiehenä. Hänen kanssaan teimme paljon metallitöitä papan omassa autotalliverstaassa.

Santtu: Isäni on ollut Taalintehtaan tehtaalla metallitöissä. Kipinä metallialaan lähti hänestä.

Minkälaista työskentely Staironilla on ollut?

Eetu: Olen viihtynyt hyvin! Staironilla olen saanut työskennellä mukavien työkavereiden kanssa hyvällä fiiliksellä. Täällä on aina annettu apua ja neuvoja.

Santtu: Tämä on mukava työpaikka ja ilmapiiri on hyvä! Saan apua aina kun sitä tarvitsen. Siksi minua kiinnostaisi myös tulevaisuudessa hakea vakituiseen työhön Staironille.

Mitä olet oppinut harjoittelun aikana?

Eetu: Harjoittelu on opettanut minulle paljon sarjatuotannosta sekä valmistusprosessin kulusta aina alkumetreiltä viimeistelyihin asti.

Santtu: Olen oppinut paljon tuotantotyöstä. On ollut mukavaa kokeilla vaihtelevasti erilaisia hommia.

Mikä on ollut työssäsi siisteintä?

Eetu: Niin paljon on ehtinyt tapahtua, että en osaa nimetä yhtä tiettyä asiaa. Kaikki on harjoittelujaksoni aikana ollut siistiä!

Santtu: On ollut hienoa nähdä valmistuksessa olevia paperikoneen laitteistoja. Oli kiinnostavaa kuulla työkavereilta, miten ne toimivat.

Mitä haluaisit tehdä seuraavaksi?

Eetu: Opintoja on jäljellä vielä vuoden verran. Sen jälkeen haluaisin tietty työllistyä. Sitä ennen haaveena olisi kuitenkin saada alalta kesätöitä, vaikka täältä Staironilta.

Santtu: Valmistun koulusta ensi keväänä ja aion sen jälkeen hakea metallialan töihin.

Kiinnostaako harkkapaikka Staironilla? Pistä meille viestiä ja kerro lisää itsestäsi!

Tilaa Staironin uutiskirje!

Kerromme edistyksellisistä ratkaisuista, rohkeasta kehittämisestä sekä haasteista, joita olemme olleet voittamassa yhdessä kumppaniemme kanssa.  

Köysityötä risteilylaivojen pakoputkessa

Risteilylaivojen pakoputkien huoltotyöt vievät ammattimiestä ympäri maailmaa

Kuvittele työmaa, joka on 30 metriä pitkä, halkaisijaltaan 120–140 senttimetriä. Sen lämpötila on + 40 astetta, valon määrä on nolla. Lisäksi työtila on pystysuora, joten työtä tehdään köysien varassa. Tällainen on ollut pitkänlinjan staironlaisen Marko Lipposen työmaa jo vuosia. Hän huoltaa laivojen pakoputkia risteilyaluksissa ympäri maailmaa.

– Meidän työmme on käydä läpi se laivan hankalin kohta. Teemme työtä köysien varassa, Marko Lipponen
kertoo.

Turvallisuus ensin, sanoo Marko Lipponen.

Laivan pakoputkeen eli piippuun pääsee ainoastaan piipun huipulta tai piipun juureen tehdystä pienestä miesluukusta.

– Kokemus on opettanut, että työ piipussa etenee helpommin alhaalta ylöspäin kuin piippua alaspäin laskeutuen.

Koneet ja miehet lasketaan pakoputkeen köysien avulla. Työtä tehdään sekä valjaiden varassa että piippuun laskettavan työskentelytason päällä.

– Kun työtavan hahmottaa ja oppii, työskentely onnistuu hyvin. Minulla ei ole ollut ahtaan paikan eikä pimeän kammoa. Valjaiden varassa työskentely käy helposti takareisiin, mutta onneksi moni homma onnistuu työskentelytasolla, jossa voi seisoa.

Työturvallisuus on ehdoton juttu

Risteilyalusten pakoputkissa työskentelevät miehet on koulutettu köysityöskentelyyn. He ovat saaneet oppia muun muassa vuorikiipeilyspesialisti Ari Pielalta, joka on ensimmäinen Mt. Everestille Tiibetin puolelta kiivennyt.

– Meidät koulutettiin Pansiossa köysityöskentelyyn todella hyvin. Nostotyylit, solmun kiinnitykset ja laskulaitteet opiskeltiin tarkkaan. Itse työmaalla meitä on aina useampi mies varmistamassa, että kaikki on kunnossa ja työ tehdään turvallisesti, Marko Lipponen kertoo.

Kun työturvallisuus on hoidettu tarkasti ja työt suunniteltu hyvin, ei hankalissa olosuhteissa ole sattunut työtapaturmia.

– Toki pitkässä torvessa, jossa luukut on auki, käy voimakas ilmavirta. Tämän vuoksi piipusta irtoaa melko runsaasti roskaa, joka sitten ropisee silmiin ja korviin. Tästäkin on selvitty hyvillä turvavarusteilla.

Työtilan korkea lämpötila on Marko Lipposen mielestä asia, joka kannattaa ottaa vakavasti.

– Pakoputki on kuuma kuin pätsi. Vettä pitää olla runsaasti mukana ja työvuorot jakaa muutaman tunnin vuoroihin, että mies ei piipussa uuvahda.

7 kertaa Atlantin yli vuodessa

Marko Lipponen on työskennellyt Pansiossa 30 vuotta. Pakoputkien köysityöskentelyn risteilyaluksilla hän aloitti vuonna 2014. Sen jälkeen maailman meret ovatkin tulleet tutuiksi.

– Ensimmäiset reissut tehtiin Australiaan. Sen jälkeen töitä on ollut paljon amerikkalaisilla risteilyaluksilla Karibialla. Yhtenä vuonna ylitin Atlantin seitsemän kertaa. Työhommissa olen myös kiertänyt Etelä-Amerikan ja käynyt Alaskassa, hän kertoo.

Reissutyöhön hän on ollut tyytyväinen.

– Ei ole tullut fiilistä, että hommia vaihtaisi, mies nauraa.

Maailmaa kiertäessä hän on huomannut, että työ erilaisissa kulttuureissa vaatii erityisesti pitkää pinnaa ja sopeutumiskykyä.

– Vaikka suunnittelemme työt tarkasti ennen lähtöä Pansiossa, aina siellä työmaalla tulee jotakin yllätyksiä. Ja vaikka toimisimme saman varustamon laivoilla, niin työkulttuurit ja systeemit saattavat niissä poiketa paljonkin. Laivalla aina kapteeni on se, joka päättää.

Työssä on tullut totuttua myös nopeisiin lähtöihin. Tavallisesti reissut on suunniteltu ja aikataulutettu hyvin, mutta Marko muistaa, että joskus reissuun on lähdetty kahden tunnin varoitusajalla.

Korona-aikana reissutyö on keskeytynyt. Mutta miehen mieli on maailman merille – myös vapaa-aikana.

– Suunnitelmissa oli, että olisin juhlinut viisikymppisiä Karibian risteilyllä. Mutta sinne ei nyt pääse. Nyt täytyy juhlat viettää jokilautta Jakkessa tai förillä, hän nauraa.

Tilaa Staironin uutiskirje!

Kerromme lisää rohkeasta kehittämisestä sekä haasteista, joita olemme olleet voittamassa yhdessä kumppaniemme kanssa.  

Haku auki: Tule Stairon-traineeksi!

Tule oppimaan, kuinka töitä tehdään käytännössä! Tarjoamme trainee-tason työpaikkoja teollisuuden alan opiskelijoille. Trainee-jakson pituus määräytyy sinun omien valmiuksiesi ja opintojesi mukaan. Jakson aikana olet määräaikaisessa ja palkallisessa työsuhteessa.

Traineena opit uutta, pääset hyödyntämään koulussa opittua ja syvennät osaamistasi käytännön työn kautta. Lisäksi saat eturivin paikan tutustua suomalaisen teollisen palveluyrityksen haastavaan ja monipuoliseen toimialaan. 

Sinua ammatillisessa kasvussa tukevat Staironin kokeneet asiantuntijat.

Lähetä avoin hakemuksesi rekry@stairon.fi

Tee seuraava siirtosi Staironilla

Löydä kiinnostava työ ja mahtava työporukka!

Tilaa Staironin uutiskirje!

Kerromme edistyksellisistä ratkaisuista, rohkeasta kehittämisestä sekä haasteista, jotka olemme voittaneet yhdessä kumppaniemme kanssa.