Levyseppähitsarista työnjohtajaksi

Vajaa kolmikymppinen Henri Siimes on nuoresta iästään huolimatta jo kokenut staironlainen. Työskenneltyään kuusi vuotta levyseppähitsaajana Siimes innostui jatkamaan opintoja. Nyt, kolmen konetekniikan opintovuoden jälkeen, hän on palannut Staironille työnjohtajan rooliin.

Henri Siimes aloitti Staironilla ensin kesätöissä ja sen jälkeen vakiduunissa levyseppähitsaajana.

Ensimmäiset kuusi vuotta sujuivatkin mukavasti töitä tehden. Siimes arvelee tehneensä vuosien aikana lähes kaikkea mahdollista: osavalmistusta, paperikuivattamia ja kokoonpanovaiheessa työskentelyä.
– Täällä on ollut hyvä olla levyseppähitsarina, hän kehuu.

Mukavan lisäsuolan arkeen toivat keikkatyöt, joita on ollut sekä kotimaassa että ulkomailla.
– Vuoden 2020 ympäristödirektiivi edellytti, että isoihin luksusristeilijöihin tarvitsi asentaa savukaasupesurit. Kyseessä oli uusi, paljon tietämystä ja osaamista vaativa asia. Tehtävään vihkiytyneitä ei maailmalla hirveästi ollut, mutta meiltä Suomesta niitä löytyi. Keikat risteilyaluksilla olivat mieleenpainuva kokemus, Siimes kertoo.

Hänen mukaansa työssä ehdottomasti parasta on hyvä ja jämpti, todella pätevä työporukka.
– On ollut etuoikeus kuulua tähän porukkaan, missä on voinut oppia muilta. Tiimityö on tosi palkitsevaa – on hyvää keskustelua, ongelmanratkaisua ja saa itse toteuttaa omia ajatuksiaan ja ideoitaan, hän listaa.

Takaisin koulunpenkille

Kiinnostus opintojen jatkamiseen heräsi pikku hiljaa. Siimes kertoo, ettei hänellä ollut nuorempana erityisiä haaveita työelämän suhteen. Kokemuksen ja iän kautta alkoi kuitenkin hahmottua tarkemmin omat kiinnostukset ja vahvuudet.

– Kun on jo tehnyt kaikenlaista, niin jossain vaiheessa tuli fiilis miettiä miten näitä asioita voisi tehdä paremmin ja tehokkaammin. Ja mitä kaikkia vaihtoehtoja tarjoaa uusi teknologia ja uudet kehittyneet toimenpiteet, joita voitaisiin ottaa käyttöön myös meillä.

Siimes huomasi pohtivansa, voisiko hänestä olla sellaiseksi tyypiksi, joka pystyisi itse tuomaan yritykseen uusia toimintatapoja.
_ Siitä syntyi halu lähteä jatkamaan opintoja, tällä kertaa ammattikorkeakoulun puolelle.

Hän kehuu Staironia, joka tuli hyvin vastaan opintosuunnitelmiaan “näin myöhäisellä iällä” pohtivaa työntekijää.
– On tosi motivoivaa, kun löytyy itselle seuraava steppi uralla. Hienoa, miten Staironilla on otettu uutiset vastaan ja reagoitu positiivisesti, hän kiittelee.

Siimeksen vapaa-aika kuluu pitkälti urheilun ja kausilajien merkeissä. Talvilajeihin kuuluvat hiihto ja jääkiekko ja kesällä hän harrastaa erityisesti juoksua.
– Hyvä peruskunto auttaa pääkoppaa ja kehoa toimimaan, hän mainitsee.

Koulutuksen kautta uuteen rooliin työnjohtajaksi

Viimeiset kolme vuotta Siimes opiskeli kokopäiväisesti ja toimi kesäisin työnjohdon tuuraajana. Korona-ajan pitkälti itsenäinen etäopiskelu sopi hänelle hyvin. Nyt hän on viittä vaille valmis konetekniikan insinööri (amk). Vakituisesti hän aloitti työnjohtajana joulukuussa 2022.

Konetekniikan insinööriopinnot ovat avanneet Siimekselle uudenlaisia näkymiä myös uuteen rooliin.
– Ehkä yllättävintä oli huomata, miten paljon projekteihin pitää perehtyä etukäteen ja tehdä suunnitelmia. Erilaisia huomioitavia asioita on paljon, ja työvaiheiden ja erityisesti vaikeiden työvaiheiden suunnittelu vie paljon aikaa. Samalla on ennakoitava mahdolliset muutokset ja viivästykset ja niiden vaikutus tuotantoon, koska muutoksia tulee aina. On oleellista huomioida, miten tuotanto pystyy joustamaan niin että kuitenkin töitä pystytään tekemään järkevästi, hän kuvailee.

– Tällä hetkellä haluaisin ymmärtää kokonaiskuvan tilaus-toimitusketjusta eli mitä kaikkea siihen tulee liittymään, ja mitä kaikkia vaiheita siihen kuuluu, mitä työkaluja tarvitaan ja miten niitä voidaan ohjailla, hän sanoo.

– Pyrkimykseni on, että koko ajan oppisi lisää ja kerryttäisi uutta kokemusta.

Miksi Staironille töihin?

Siimeksellä on selkeä vastaus siihen, mikä tekee Staironista hyvän työpaikan.
– Täällä on hyvät työolosuhteet ja pätevät työkaverit, joka portaalla. Meillä on myös oma punttisali mikä helpottaa omasta kunnosta huolehtimista, kun ei tarvitse lähteä erikseen salille.
– Oma fiilikseni on, että työ on meillä tosi vaihtelevaa. Samanlaisia päiviä ei ole ihan hirveästi, hän arvioi.

Työpäivän jälkeen on helppo tehdä salitreeni Staironin omalla salilla.

Vaikka hyvään työfiilikseen kuuluu asianmukainen huumori, Siimes kuvailee työkulttuuria huomioon ottavaksi ja toisia tukevaksi.
– Lisäksi joka rintamalla pyritään kehittymään ja kehittämään asioita ja ottamaan kantaa erilaisiin asioihin, missä on huomattu ongelmia.

Siimes kehuu myös Staironin valmentavaa johtamiskulttuuria.
– On tärkeää rakentaa kulttuuria, missä kukaan ei jää yksin, mutta annetaan kuitenkin yksilöille mahdollisuus yrittää ja tehdä joskus virheitäkin, ja uskalletaan haastaa vanhoja toimintatapoja.

Kun ideoita ei heti ammuta alas, silloin uskalletaan ehdottaa, tehdä, kokeilla ja yrittää. Toivon, että kulttuuri pysyy sellaisena jatkossakin, hän sanoo.

Mika Virtanen on eläkkeellä ja harrastaa työntekoa

Mikä on sellainen työ, jota ensin tekee lähes 50 vuotta – ja sen jälkeen jatkaa eläkkeellä olon ohessa “harrastepohjalta nollasopparilla”. Nyt puhutaan laitevalmistuksen todellisesta ammattilaisesta, jonka mukaan aika menee niin että heilahtaa. Etenkin, kun työstään tykkää, se on itsenäistä ja porukka ympärillä ei pingota.

– Tililapussa taitaa edelleen lukea puristaja, mutta virallinen tittelini on levytyökeskuksen operaattori. Hommat alkoivat syksyllä 1972, kun tulin tsuppariksi silloisen Valmetin varastoon ja myöhemmin siirryin levysepän apulaiseksi. Sitä taas seurasi 14 vuotta polttoleikkauksen parissa, josta sen ajan hengen mukaisesti minulle näytettiin koneen hallintanäppäimet. Kaikki kaasuun liittyvät asiat oli opeteltava itse, Mika Virtanen muistelee. 

Aika on muuttanut tapoja, eikä nykyään ketään laiteta koneille kylmiltään ilman ohjausta tai asianmukaista koulutusta. Virtanen on itsekin viimeksi istunut kurssilla, joka koski hänen senior advisor -rooliaan, eli kokemuksen tuoman tietotaidon siirtämistä tuleville osaajille.

– Välillä oppipoikaa kiusoittelen, että nuoremmilla sukupolvilla tuntuu puhelin kasvaneen kiinni käteen ja pajavasaraankin tarvitaan kohta digitaalinen mittari. Tämä työ on kuitenkin luonteeltaan sellaista, että parhaiten sen taitaa tekemällä ja ammattitaidon hiominen on pitkälti kiinni omasta asenteesta, Virtanen sanoo.  

Uuden äärellä ja pienessä paineessa paras 

Jämpti ja tarkka. Kaksi luonteenpiirrettä, jotka konkarin omin sanoin kuvaavat häntä hyvin. Myös vaihteleva, itsenäinen työ on istunut miehelle – ja parasta tulosta syntyy, kun on sopiva kiire päällä.

– Pyrin pitämään paikat tiptop-kunnossa. Uskon siihen, että koneet jaksavat plotputtaa pidempään, kun niitä rasvataan ja pidetään huolta. Vähän kuten me ihmisetkin, Virtanen naurahtaa. 

Digitaalisen ajan kommervenkit ja G-koodien näpyttelyn on koneen ohjelmoijanakin toimineen Virtasen pitänyt opetella.

– Totta kai uudet koneet ovat nykyään edistyksellisempiä ja nopeampia, mutta vanhoihin verrattuna ne vaativat myös enemmän huoltoa. Eli lähes samaan lopputulokseen päästään koneen ikävuosiin katsomatta. Tämä tälläkin hetkellä käyttämäni ikiliikkuja on vuodelta 1985. Tosin nyt täytyy koputtaa puuta, koska yleensä kun näin kehuu, niin huomenna joku osa kuitenkin laukeaa. 

Eläkkeellä päivät soljuvat ja menevät välillä sekaisin, mutta työjaksot Staironilla tuovat niihin tuttua ja totuttua rytmiä. Monipuolisen tilauskannan kautta pääsee myös uuden äärelle, vielä 50 vuoden jälkeenkin.  

– Enimmäkseen puuhailen erilaisten suuttimien, kuivaimien sekä alumiinisten puhalluslaatikoiden osien parissa. Mutta tälläkin hetkellä on työstössä täysin uusi tuote meille kaikille, jota leikataan eräänlaisesta verkkolevystä, Virtanen esittelee.

Hyvä porukka ja huumori kantaneet koko uran 

Pitkään uraa mahtuu vaihtelevia jaksoja: 1990-luvun hiljaiselosta kiireisempiin ylityöputkiin. Silloin on staironilaisella asenteella ja huumorilla porskutettu menemään. 

– Kiirettä loiventaa kummasti, kun porukan henki on hyvä. En ole koskaan kokenut tai todistanut mitään nälvimistä. Huumorilla ollaan menty hienosti eteenpäin, ja mukavat työkaverit juttuineen ovat pelastaneet, kun oma päivä tai hetki ei ole ollut se paras. 

Välillä Virtanen on pakannut osaamisensa ja vaatteensa matkalaukkuun ja lähtenyt asentamaan tehtaan omia tuotteita paperikoneisiin komennustyömaille ympäri Suomea, Norjaa ja Ruotsia.

– Kyllähän nuo reissut ovat jääneet mieleen. Olen kiitollinen, että aikanaan sain mahdollisuuden lähteä kierrokselle. Tosin samalla avautuivat silmät sille, miten hyvät ja siistit työolot meillä on. Toimivat resurssit ympärillä eivät ole joka paikassa itsestäänselvyys.

Puuhailu tulee selkärangasta

Virtasella on nyt takana kolme vuotta eläkeläisenä, mutta nollasopparilla häntä saa tulevaisuudessakin kysellä avuksi.

– Uutta konetta en ala opettelemaan, mutta niin kauan kuin nykyisillä mennään, tulen mielelläni jeesimään. Ja kuvastaahan se niin työn kuin paikankin mielekkyyttä, että löydän itseni täältä yhä uudestaan.

Toimettomaksi ammattimies ei jää vapaa-ajallakaan, vaan pientä rakennuspuuhaa pukkaa tasaisesti. Oma koti tarjoaa juuri sopivan savotan peltoa, metsää ja talon kunnostusta, kuten tällä hetkellä autotallin katon rakentamista. 

– Kun isot viivat ja seinät alkavat puuduttamaan, vaihdan pienoismallien rakentamiseen tai tallista löytyvien museoautojen tuunaukseen. Myös herrasmiesikään ehtineitä menopelejä pitää ulkoiluttaa parin viikon välein. Olenkin tuttu näky Pansion parkkiksella auton kanssa, jonka ikä ja omat uravuodet käyvät lähes yksiin, Virtanen päättää hymyillen. 

Onko sinussa ja Mikassa samaa staironilaista kykyä nähdä ongelmassa vähintään yksi ratkaisu? Jos vastasit KYLLÄ, tutustu rekrysivuihimme ja lue lisää rautaisista ammattilaisistamme sekä erilaisista urapoluista. 

Päivisin koneistaja, iltaisin valmentaja: “40 vuoden työssä parasta on hyvä arki”

Jari Hovin työmatka on kulkenut Pansioon vuoden 1983 kesäkuusta alkaen. Valmetin työnjohtaja soitti ammattikouluun, ja juuri 18-vuotta täyttäneelle nuorukaiselle tarjoutui mahdollisuus tuurata armeijaan lähtenyttä koneistajaa. – Sattuman kauppaahan se oli, mutta minun onnekseni. Alkuun sain opetella poraamista, kiilauran vetoa, sorvaamista ja vähitellen kaikkea lisää. Näissä monipuolissa tuuraushommissa on vierähtänyt kohta se 40 vuotta, Hovi hymyilee. 

Aloittelijasta konkariksi on matkaa, mutta sopivasti haastava työnkuva, itsenäinen ote sekä mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoa ovat olleet arjessa parasta. 

– Ei löydy yhtä yksittäistä syytä sille, miksi olen viihtynyt alalla ja vielä saman työnantajan palveluksessa näin monta vuosikymmentä. Onnistunut ura on monen tekijän summa, johon itselleni ovat vaikuttaneet rehdin palkkauksen lisäksi siistit työolosuhteet ja toimivat resurssit, kuten monipuoliset henkilöstöedut ja  työterveyshuolto. Nuhjuisen konepajan imago ja polven päällä tehtävät hommat ovat kaukana nykytodellisuudesta, Hovi pohtii ja jatkaa. 

– Mielekkyyttä on lisännyt myös se, että saan sumplia työjärjestykseni pitkälti itse. Ilmapiiri on ollut ideoille avoin ja ehdotukseni on otettu huomioon. Motivoihan se, kun huomaa kehittäneensä uusia tapoja, joilla sama työ saadaan maaliin entistä pienemmällä vaivalla.

Sama sijainti, uusi työnantaja

Hovin tullessa taloon työ keskittyi paperikoneiden ilmastointijärjestelmien suunnitteluun, valmistukseen ja tuotekehitykseen. Nykyisin Staironin tehtaalla valmistetaan prosessiteollisuuden laitteita ja koneita monipuolisesti useiden eri teollisuudenalojen toimijoille.

– Vaikka paikka onkin fyysisesti pysynyt samana, niin yritysten fuusioiden ja yrittäjäpolvenvaihdosten myötä minulla on ollut useampikin työnantaja. Itse olen asunut lähes aina tällä puolen kaupunkia, josta työmatka on taittunut vain muutamassa kilometrissä, Hovi hymähtää.  

Koneistajan arki on tullut tutuksi, mutta ei yksitoikkoiseksi. Asennus- ja purkutyöt sekä aikoinaan myös paperikoneiden muutoskorjaukset tai takuuremontit ovat vieneet miestä reissun päälle.

– Nyt Staironilla työn monipuolisuus on lisääntynyt, kun listalla on paperikoneiden lisäksi laajasti kaikkea, mihin vain koneresurssit riittävät. Esimerkiksi Sadvikille tehdyt purkutyöt ovat olleet mieluista vaihtelua. 

Tähtihetket syntyvät haasteiden voittamisesta 

Uran suurimmat haasteet ja tähtihetket nivoutuvat toisiinsa. Välillä on vaadittu pyöreitäkin päiviä, jos eteen on tullut haasteellisia kiiretoimituksia.

– Paras tunne on se, kun työt saadaan aikataulussa tehtyä ja asiakas on tyytyväinen. Mieleeni on jäänyt esimerkiksi Naantalin voimalaitoksen koneistus, jonka valmistumista asentaja kirjaimellisesti odotti ja seurasi vieressä, Hovi muistelee. 

Paras opettaja on ollut työ itsessään plus hutipotkut, joilta ei kukaan voi välttyä.

– Täytyy kyllä sanoa, että tällä alalla työ kehittää tekijäänsä. Vaikka virheitä vältetään viimeiseen asti, nekin kuuluvat asiaan. On vain otettava opikseen ja yritettävä ensi kerralla vielä paremmin.  

Tiedonsiirtoa tulevaisuuden osaajille 

Hovi itse toivoo terveyttä. Mitä pidempään jaksaa tehdä, sitä parempi. Jos on ammattimies kehittynyt matkalla, niin valtavasti on menty eteenpäin myös puhuttaessa hitsauskoneiden tekniikasta.

– Kehityksen avainsanana on automaatio. Myös työstömenetelmät ovat muuttuneet, ja esimerkiksi uusien kovametalliterien kanssa pystyy käyttämään kovempia kierroksia. 

Kokemuksen ja hiljaisen tiedon siirtämisen eteenpäin Hovi näkee hyödyksi kaikille osapuolille.

– Tässä työssä on niin paljon muistettavaa, jota ei edes osaa neuvoa ennen kuin varsinainen tilanne on jo päällä. Siksi on tärkeää, että nuoret kaverit pääsevät itse tekemään ja testaamaan, mikä toimii ja mikä ei. 

Vapaalla jotain ihan muuta: potkuja ja pörinää 

Työn vastapainon Hovi on löytänyt jalkapallokentän laidalta. Oman lapsen vielä pelatessa nappulaliigaa hän päätti, että nuorilla pitäisi olla oikeus astetta parempaan. Nyt hän on itse toiminut vuodesta 2006 lähtien Interin junioreiden valmentajana. 

– Harrastukseeni on myös työnjohdon puolelta suhtauduttu kannustavasti. Aikatauluissa on ollut joustoa puolin ja toisin, kunhan luvatut hommat on tullut hoidetuksi. 

Ja niinä iltoina kun ei sada, voi ehtiä myös moottoripyörän ohjaksiin. 

– Eihän se ole häpeä myöntää, että nautin joka työpäivästä hyvässä porukassa kuin myös illoista harrastusten parissa, Hovi kiteyttää loppuun. 

Haluaisitko sinä olla tulevaisuuden Staironman tai Staironwoman? Tutustu työpaikkoihimme, jätä avoin hakemus tai lue lisää kiinnostavia uratarinoitamme

Controller Laura Ahonen: ”Staironilla on tasa-arvoinen työyhteisö”

Tervetuloa taloon uusi staironwoman, controller Laura Ahonen. Nyt jos koskaan voi todeta, että tekijänaisen urapolku on edennyt aidosta rakkaudesta lajiin – eli numeroihin ja talouden analysointiin. Reilu kuukausi staironilaisena takana, ja kiinnostavan uuden ohella parasta on ollut reilu ja tasa-arvoinen työyhteisö. Monet ovat myös kyselleet Lauran fiiliksiä miesvaltaisella alalla, ja vastaus on ytimekäs: – Kampaamokäynneistä ei puhuta kahvipöydässä, mutta muuten asiaan ei tule kiinnittäneeksi huomiota.

Lue haastattelu ja tutustu Lauraan, controllerin työhön sekä staironilaiseen tiimihenkeen. 

Minkälainen koulutus- ja uratausta sinulla on? 

Voisin sanoa olevani paluumuuttaja. Olen syntynyt Turussa, mutta kasvanut Pietarsaaressa ja opiskeluiden sekä töiden kautta ajautunut tänne taas takaisin. Tutkinnon luin ammattikorkeakoulun liiketalouden puolelta, ja vähän kuin vahingossa päädyin kesätöiden myötä ostoreskontraan. Paras koulutus työhön on saavutettu käytännön tekemisellä: olen toiminut kuusi vuotta erilaisissa taloustehtävissä, ja saanut sekä vastuuta että mahdollisuuden kasvaa oman mielenkiinnon ja vahvuuksieni ohjaamina.

Mitä hyvältä controllerilta vaaditaan? 

Analyyttisyyttä, tarkkuutta ja kykyä kyseenalaistaa – mielestäni omaan nämä ominaisuudet. Koen myös olevani järjestelmällinen ja jaksan keskittyä pitkään johonkin tiettyyn asiaan. Paitsi jos kyse on hukassa olevista tavaroista tai oikuttelevasta elektroniikasta!

Eikä työminäni niin kovasti kotiminästä eroa. Tarkkuus jatkuu sielläkin, ja mietin talousasioita enemmän kuin muut meillä. 

Mitkä ovat controllerin tyypillisimmät tehtävät? 

Olen kuullut, että controllerin työnkuva voidaan nähdä jopa tylsänä, mutta mielestäni tämä on kaikkea muuta. Ammattiylpeydellä koen olevani tärkeä osa yrityksen kokonaisuutta. Kirjanpidon ja johdon väliin tarvitaan suppilo, ja mielestäni se on controllerin yksi tärkeimmistä tehtävistä. Työn kulmakivenä on tukea johtoa päätöksenteossa tuottamalla erilaisia raportteja sekä muuta taloudellista materiaalia.

Kyseenalaistamalla olemassa olevia malleja pyritään prosesseja kehittämään taloudellisemmaksi ja haetaan kustannustehokkuutta. Itseohjautuvuus sekä kiinnostus ja halu ymmärtää laajempiakin asiayhteyksiä on tärkeä osa controllerin työn ongelmanratkaisua.

Mietin aina, että jos yrityksen rahat olisivat minun omiani, niin miten toimisin – hyväksyisinkö laskun tai olisinko tekemättä reklamaatiota?

Eli kassavirrat, laskutus ja sen seuranta, talouden ennusteet sekä erilaiset raportit, reskontra ja pienet kirjanpidolliset työt kuuluvat myös pulpetilleni. 

Mikä sinut sai hakemaan töitä juuri Staironille?

Hakuilmoituksen kautta välittynyt mielenkiintoinen toimenkuva ja hyvä ensifiilis. En tuntenut Staironia etukäteen – ja teollinen alakin on minulle uusi. Onneksi staironilaisten rento ja reilu työyhteisö on ottanut minut avoimesti vastaan. Minulle on annettu aikaa opetella asioita, eikä kaikella uudella ole alettu heti prässäämään.

Koen itse, että helposti lähestyttävällä työyhteisöllä on valtavan tärkeä merkitys, sillä vietämme töissä niin monta tuntia joka päivä. Täällä vallitsee vapaus ja luottamus, josta yhtenä esimerkkinä on joustava työaika. 

Onko sinulla tulevaisuuden uratavoitteita? 

Nyt alkuun ainakin tärkein tavoite on ottaa nykyinen työ haltuun parhaalla mahdollisella tavalla. Staironilla ollaan avoimia ja tuetaan työntekijöiden omia kasvuhaaveita, joten toivon itsekin voivani hyödyntää kiinnostavia lisäkoulutusmahdollisuuksia lähivuosien aikana. Kun kilometrejä karttuu ja sitä myötä myös kokemus, olen hahmotellut mielessäni muun muassa business controllerin urapolkua. 

Miltä tuntuu olla naisena miesvaltaisella alalla? 

Olen ollut itse asian kanssa hyvin neutraalilla kannalla alunperinkin, vaikka muut ovat siitä minulta kyselleet. Arjessa ei ole tullut vastaan mitään negatiivista asian tiimoilta. Staironin työyhteisö on todella tasa-arvoinen, me olemme kaikki samalla viivalla eikä täällä ole minkäänlaista nokkimisjärjestystä tai “keitäs kahvia” -meininkiä.

Kun koneet sammuvat, mitä teet vapaa-ajalla? 

Tähän on yleensä kaksi vaihtoehtoa: joko harrastan liikuntaa tai katson sohvalla televisiosarjoja. Tunnustan olevani pohjoismaisten rikossarjojen sekä historiallisten sarjojen suurkuluttaja. Olen myös eläinrakas, ja sohvalla seurana onkin perheen lisäksi meidän kaksi ihanaa kissaa. 

Onko sinussa staironilaista asennetta haastaa itsestäänselvyydet ja nähdä ongelmassa vähintään yksi ratkaisu? Tutustu työpaikkoihimme tai jätä avoin hakemus – menee vain pari minuuttia ja samalla opimme molemmat toisistamme. 

Staironman Kari Ollikainen

Kari Ollikaisella on metallialan työhön rautaisa ote ja 30 vuoden kokemus. Rakkaus metalliryskeeseen sai kipinänsä jo pikkupoikana, kun Kari seurasi isänsä töitä VR:n varikolla. Oli vuosi 1988, kun hän sai telakalle vihiä kiinnostavasta paperikonepuolesta, joka toisi urapolulle toivottua haastetta – ja sillä tiellä ammattitaitoinen Staironman on edelleen! 

“Olen ollut Staironilla yrityksen alkuajoista asti. Toimin työhön osallistuvana työnjohtajana ja varmistan, että vaiheesta seuraavaan siirryttäessä lopputulos on hyvä ja laadukas. Palkitsevinta on auttaa asiakasta ja lähettää maailmalle huipputuotteita sovitussa aikataulussa”, Kari kiteyttää ja lisää, että työssäviihtymiseen vaikuttavat Staironin porukan auttava ja arvostava ilmapiiri, johon on helppo solahtaa sekaan.

Katso videolta, mitkä ovat konkarit vinkit, jotka kantavat uralla pitkälle – ja minkä harrastuksen parissa Karin, vaimon ja “koiruksen” vapaa-aika rullaa mukavasti. 

Staironman Antti Reivonen

Lietolainen Staironman Antti Reivonen on vahvalla kokemuksella ja asiakaspalveluasenteella varustettu myyntipäällikkö – ja paluumuuttaja, sillä Antti ja Stairon jakavat yhteisen historian jo vuosilta 2013–2016.  

“Asiakkaan kuunteleminen on kaiken lähtökohta ja lopputulema. Eikä nykypäivänä riitä, että asiakas pidetään tyytyväisenä, vaan on pystyttävä panostamaan vielä vähän korkeammalle”, Antti sanoo ja painottaa, että Staironilla tuloksia ei synny yksin, vaan yhteisellä sävelellä. 

Katso videolta, mitä “tyhmien kysymysten” esittämisestä on poikinut – ja mitä Staironmanille tapahtuu Airiston aalloilla.

12-vuotias Stairon haastaa konepaja-alaa ennakkoluulottomuudella

Stairon 12 vuotta

Teollinen palveluyhtiö on luova ongelmanratkaisija

Konepajatoimintaan liitetään harvoin sana luovuus. Alan ytimessä on teräksen luja metalliosaaminen, siitä ei pääse mihinkään. Kun luovuutta katsotaan ongelmanratkaisun kautta, ollaan jo lähempänä sitä, mitä modernilta teolliselta palveluyhtiöltä odotetaan. Se on kykyä ratkaista asiakkaan ongelmia poikkeuksellisella tavalla.

Staironin toimitusjohtaja Timo Kylä-Nikkilä ravistelee mielellään alan pölyttynyttä imagoa ja haastaa perinteisiä ajattelutapoja. Hän on sitä mieltä, että tämän päivän menestyvä konepaja yhdistää osaamisessaanluovuuden, tekniikan ja palvelun.

”Näin on aina tehty” -ajattelu on unohdettava ja ryhdyttävä etsimään asiakkaiden ongelmiin rohkeasti omaperäisiä ratkaisuja, toteaa Kylä-Nikkilä.

Konepajan perinteinen toimintamalli on murroksessa

Staironilla vuonna 2019 toteutetun yrittäjävaihdoksen myötä yhtiö on lähtenyt edelleen kehittämään ja modernisoimaan toimintaansa tavoitteenaan olla asiakkaan haasteita ratkaiseva teollinen palveluyritys ja toimialansa halutuin yhteistyökumppani.

– Länsimaisten yritysten kilpailukyky on jatkuvasti tapetilla. Globaalissa kilpailussa ratkaisevaa on kaikkien arvoketjussa olevien yritysten muodostaman yhteisen toimitusketjun kilpailukyky. Tätä integraatiota haluamme olla osaltamme kehittämässä aktiivisella otteella yhteistyössä ketjun toimijoiden kanssa. Yksi plus yksi tulee olla enemmän kuin kaksi, Kylä-Nikkilä toteaa.

-Toimivan ja kustannustehokkaan kokonaisuuden kehittäminen vaatii selkeitä panostuksia ja tahtoa, niin toimittajalta kuin asiakkaaltakin. Monista alan perinteistä kiinni pitäminen passivoi ja kangistuttaa toimintaa, kun ensisijaisesti varotaan tekemästä virheitä rohkeiden ratkaisujen sijaan. Juuri tätä aihetta Stairon haluaa haastaa ja ratkaista yhdessä asiakkaiden kanssa.

Staironin ongelmaratkaisukyvyn taustalla on aina vahva osaaminen teollisessa valmistuksessa. Nyt parhaita käytäntöjä kehitetään niin sanotusti teknologiakärjellä.

– Olemme investoineet kone- ja laitekannan lisäksi vahvasti eri tietojärjestelmiin tukemaan asiakas-toimittajaintegraatiota. Toki digitalisaation hyödyntämisessä on edelleen valtava potentiaali koko toimitusketjussa – tiedon määrän, nopeuden ja monimuotoisuuden kehittyminen on jatkuvaa.

Stairon opastaa nuoria alalle

Pansiolaisen Staironin juuret ulottuvat 1960-luvulle saakka. Stairon-nimellä on toimittu vuodesta 2009 lähtien Metso Paper Turku Worksin liiketoimintakaupan jälkeen. Reilut viisikymmentä vuotta sitten yritys keskittyi paperikoneiden ilmastointijärjestelmien suunnitteluun, valmistukseen ja tuotekehitykseen. Nykyisin Stairon palvelee teknologiateollisuuden toimijoita, jotka edustavat yli kymmentä eri teollisuudenalaa.

Kylä-Nikkilän mukaan toiminnan monialaisuus ja syvä osaaminen ovat Staironille kilpailuetuja. Pansion tehtaan vahvasta osaamisesta on onnistuttu jalostamaan ratkaisuja useille eri teollisuuden aloille, kuten muun muassa energia-, kaivos-, laiva- ja elintarviketeollisuuteen.

Toiminnan jatkuvuudesta on pidettävä Kylä-Nikkilän mukaan aktiivisesti huolta. Konepaja-ala ei ole mielikuvaltaan niin virtaviivainen kuin moni muu. Nuhjuista nyrkkipaja-imagoa tulee muokata vastaamaan paremmin sitä, mitä arki valmistavassa teollisuudessa pääosin nykyisin on. Näin lahjakkaimmat nuoret saadaan alalle.

– Tulevaisuus on oppilaitoksista tulevissa nuorissa. Oppilaitosyhteistyö on meille yksi kilpailuetu, jonka avulla varmistamme, että meillä on tulevaisuudessakin parhaat osaajat käytössämme.

Konepajateollisuudessa on myös paljon osaajia, jotka ovat eläköitymässä lähivuosien aikana. Tarjoamalla nuorille harjoittelu- ja työssäoppimismahdollisuuksia heidän kokemuksensa, oppinsa ja tietonsa siirtyvät vaiheittain uudelle sukupolvelle.

Moderni yritys investoi digiin ja vastuullisuuteen

Staironia johdetaan yhä vahvemmin tiedon avulla. Digitalisaatiolla ja automaatiolla haetaan kustannus- ja resurssitehokkuutta ja vastataan tulevaisuuden haasteisiin. Yksi niistä on kestävä kehitys. Se on osa globaalia kehitystä, joka ei jätä koskettamatta konepajateollisuuttakaan.

– On tärkeää tunnistaa megatrendit. Ympäristötietoisuus ja tämän myötä kehittyvät vaatimukset resurssitehokkuudelle, uudistuvalle energialle ja uusiutuville raaka-aineille. Kehittyvien maiden keskiluokan kasvu, vaurastuminen ja kouluttautuminen lisäävät tietoisuutta ja ostovoimaa. Tulevaisuuden kuluttaja on vastuullinen ja tiedostava. Kaikki nämä tulevat viime kädessä vaikuttamaan myös jokaisen teollisen yrityksen toimintaan suoraan tai ainakin välillisesti.

Staironin kahdessatoista vuodessa on tapahtunut paljon. Ja muutoksen vauhti tuskin hidastuu. Kylä-Nikkilä korostaa, että kutsuessaan itseään palveluyritykseksi, tulee myös toimia sen mukaan. Usein se tarkoittaa uskallusta ajatella toisin. Niin kuin silloin, kun Stairon kehitti menetelmän risteilyalusten pakoputkien sisäpintojen huoltoon köysityöskentelyn avulla mahdollistaen alusten keskeytymättömän liikennöinnin.

– Tulevaisuuden Stairon haluaa olla ratkaisemassa hankaliakin ongelmia. Heittäkää meille haaste! Me olemme Staironilla siihen valmiit, Kylä-Nikkilä toteaa.

Staironin 12 vuotta

  • Yli 1500 toteutettua asiakasprojektia
  • Palveluja yli sadalle teolliselle toimijalle
  • Toimituksia jo yli 50 maahan
  • Laitevalmistusta yli kymmenelle teollisuuden alalle

Staironmanit Aaro ja Miika

Aaro ja Miika

Koulun penkiltä suoraan StaironManiksi! Aaro Kivistön toi Staironille kesätyö pari vuotta sitten. Eikä miehestä ole sen jälkeen irti päästetty. Staironille syntyi myös insinööriopintojen päättötyö. Käytännön mies ei malta pysyä poissa myöskään tuotannosta, vaikka projektipäällikön tehtävissä kädet eivät enää pahemmin likaannukaan.

“Projektipäällikkö on oman projektinsa toimitusjohtaja”, sanoo Aaro. Katso Aaron video tästä.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! StaironMan Miika Pietilä kertoo, mitä työsuunnittelijan päivään Staironilla kuuluu. Apuna on rento ja kokenut työyhteisö, mikä takaa sen, että jokainen yksityiskohta saadaan toimimaan niin kuin pitää. Tavoitteena on aina laatutyön leima ja paras mahdollinen lopputulos asiakkaalle.

StaironMan Miika kertoo, mitä laatutyö Staironilla tarkoittaa. Katso video tästä.

Samoista arvoista kumpuavaa yhteistyötä

VemaLift ja Stairon yhteistyössä.

Kaarinalainen pelastusnostimien ja -ajoneuvojen valmistaja Vema Lift ja Stairon ovat tehneet yhdessä pitkäaikaista ja tiivistä valmistus- ja tuotekehitysyhteistyötä vaativien tuotteiden parissa. Stairon on lunastanut paikkansa kiitettävästi. 

– Staironilla on vahva osaaminen teollisesta valmistuksesta, ymmärrys laadun merkityksestä ja kotimainen tausta. Nostamme nämä asiat suureen arvoon, Vema Liftiltä kerrotaan. 

Vema Liftin historia kattaa yli 1000 valmistettua yksikköä 40 eri maahan toimitettuna. Yritys on nykyisin osa Nordic Rescue Group -konsernia, yhdessä pelastusajoneuvoja valmistavan Saurus Oy:n kanssa. Eteenpäin katsova yritys vaatii myös yhteistyökumppaneiltaan paljon. 

– Yrityksemme valmistaa ja myy maailmanlaajuisesti pelastusnostimia ja -ajoneuvoja, joten on ehdoton edellytys, että voimme olla varmoja tuotteidemme laadusta. Stairon on ollut näiden vaatimusten mukainen avaintoimittaja Vema Liftille. 

Kumppanuus kasvaa muutosmyönteisyydestä

Ilman kommunikointia ja avoimuutta muutokseen kumppanuus ei toimi halutulla, eteenpäin katsovalla tavalla. 

– Proaktiivinen ote tuotteidemme valmistettavuusasioissa on tuonut lisänäkemystä suunnittelumme tueksi. Staironin ammattilaisten suoraviivainen kommunikaatio on ollut avain tulokselliseen yhteistyöhön. 

Muutos on aina läsnä. Monet tuotekehitysvaiheessa olevat laitteet kokevat muutoksia vielä tuotantovaiheessa.

– Stairon reagoi muutoksiin aina avoimesti, Vema Liftiltä kuitataan. 

– On ollut ilahduttavaa huomata Vema Liftin henkilöstön laaja osaanotto ja avoin ajatusmaailma uusille ehdotuksille yhteisten haasteiden edessä. Avoimessa yrityskulttuurissa syntyy parhaat tulokset ja uskon, että niin on tässäkin tapauksessa, Staironin Myyntipäällikkö Antti Reivonen kommentoi.

Tutustu Vema Liftiin, Nordic Rescue Groupiin ja heidän korkealuokkaisiin tuotteisiinsa osoitteessa www.vema.fi

Tilaa Staironin uutiskirje!

Kerromme edistyksellisistä ratkaisuista, rohkeasta kehittämisestä sekä haasteista, joita olemme olleet voittamassa yhdessä kumppaniemme kanssa.  


Tilaa uutiskirje

Uusi työnjohtaja haastaa itsestäänselvyydet

Työnjohtaja Toni Kangas

Kone- ja tuotantotekniikan kehittäjä

Vuosikymmenten kokemus ja halleissa vallitseva vahva ammattitaito ovat vakuuttaneet entisen laivanrakentajan siitä, että Staironilla on hallussaan kaikki menestyksen avaimet. Tuore työnjohtaja uskoo kehityksen voimaan ja yhteiseen osaamiseen.

Kun Toni Kangas löysi itsensä nuorena poikana konepajalta, hän tiesi, ettei paluuta entiseen enää ollut. Konetekniikkaan hurahtanut mies vietti 20 vuotta särmäyshommissa ABB:llä, jonka jälkeen urapolku vei hänet Meyerin Turun telakan työnjohtajaksi ja lopulta kehitysinsinööriksi. Samalla työkalupakkiin kertyi uutta osaamista Turun AMK:sta, josta Toni valmistui kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi. Staironilla uusi työnjohtaja aloitti marraskuussa 2020.

Lähipiirinsä ensimmäistä koneteollisuuden ammattilaista alalle on alusta alkaen vetänyt muuttuva työ.

– Täällä tapahtuu paljon. Mielenkiinto pysyy vireänä, kun pääsee itsekin vaikuttamaan siihen, että ala kehittyy, Toni toteaa.

Toni Kangas

Kehitys ei lähde ilosta vaan tarpeesta

Toimeliaaksi ja tarkaksi itseään kuvaava Toni kertoo olevansa kehittäjäluonne, joka samaistuu vahvasti Staironin tunnuslauseeseen.

– Konepajateollisuus on usein kaavoihin kangistunutta ja asiat tykätään tehdä tutulla kaavalla. Me taas haluamme Staironilla haastaa itsestäänselvyydet. Jos alalla tahtoo pärjätä, pitää olla ammattitaitoa, hyvää yhdessä tekemistä sekä kykyä luoda uutta. Nämä kaikki rakennuspalat löytyvät myös Staironilta, hän pohtii.

Toni odottaa pääsevänsä kehittämään erityisesti yrityksen osavalmistuksen toimintaa. Paremmilla prosesseilla ratkaistaan niin tuotannon kuin asiakkaiden haasteita. Asiantuntija täsmentää, ettei kehitystyön pidä lähteä pelkästä kehittämisen ilosta. Työstä tulisi aina syntyä jotain konkreettista.

– Hyvä esimerkki on Meyerille toteuttamani pilotti, jossa teimme tiettyjä työvaiheita eri tavalla. Siitä syntyi lopulta isot säästöt silloiselle työnantajalleni. Saa nähdä mitä hyvää saamme Staironilla aikaiseksi!

Hyvän työelämän aakkoset

Toni haluaa olla paitsi kehittäjä myös tasapuolinen ja reilu työnjohtaja, joka auttaa tiimiään saavuttamaan tavoitteensa.

– Jotta jokainen voi pärjätä työssään, on osattava huomioida ihmisten vahvuudet ja kehitettävä heikkouksia. Kun kaikki porukasta voivat antaa parhaansa, luodaan yhdessä vahvaa osaamista ja laatua, hän sanoo.

Vastuun kantaminen sekä työkavereiden ja yhteisen osaamisen arvostaminen olivat ensimmäisiä asioita, joihin Toni kiinnitti uudessa työpaikassaan huomiota. Ammattilaisten kanssa toimiminen on helpottanut myös taloon asettumista.

– Kavereilla on täällä pitkät urat ja vankka ammattitaito, joten mikäs tässä on työnjohtajana ollessa, hän naurahtaa.

Kun 46-vuotiaan ammattilaisen pitää kertoa, mikä on tärkein asia, jonka työelämä on tälle opettanut, tulee vastaus kuin tykin suusta.

– Työn tekeminen, uuden oppiminen ja työkaverit. Siinä eväät hyvään ja toimivaan työyhteisöön, hän toteaa.

Tilaa Staironin uutiskirje!

Kerromme edistyksellisistä ratkaisuista, rohkeasta kehittämisestä sekä haasteista, joita olemme olleet voittamassa yhdessä kumppaniemme kanssa.