Staironilla vastuullisuus on konkreettisia tekoja

Staironlaisia keskustelemassa kahvipöydän ääressä.

Staironin vastuullisuusohjelmassa korostuvat päästöjen vähentäminen ja henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen.

Staironin juuri valmistunut vastuullisuusohjelma ei jää juhlapuheiden tasolle, vaan sisältää konkreettisia toimenpiteitä, joihin yrityksessä on jo osin tartuttu. Vastuullisuustyön suunnittelussa Stairon on kuullut tärkeimpiä sidosryhmiään, kuten työntekijöitä, asiakkaita, omistajia, työterveyshuoltoa, ay-liikettä ja eläkevakuutusyhtiöitä. Lopputuloksena on yrityksen näköinen kokonaisuus, jonka pääroolissa ovat henkilöstö ja ilmastotavoitteet. Omilla teoillaan Stairon auttaa myös asiakkaitaan pääsemään vastuullisuustavoitteisiinsa.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi fokukseen

Pitkäjänteinen työ fyysisen turvallisuuden kehittämiseksi on tuonut Staironin pisteeseen, missä voidaan jo aidosti keskittyä myös työntekijöiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämiseen.

Kokonaisvaltainen turvallisuus ottaa huomioon esimerkiksi henkisen hyvinvoinnin ja työn merkityksellisyyden kokemuksen.
– Haluamme parhaat osaajat parhaaseen työpaikkaan. Rakennamme kulttuuria, missä työ tuntuu mielekkäältä ja jokaisen työntekijän ääni pääsee kuuluville, sanoo toimitusjohtaja Timo Kylä-Nikkilä.

Stairon on hakenut palautetta ja vauhtia henkilöstön kehittämiseen Great Place To Work -hankkeesta ja -henkilöstötutkimuksesta.
– Great Place to Work on investointi, joka auttaa meitä kehittämään toimintaamme työntekijälähtöisesti. Sitä kautta olemme tunnistaneet esimerkiksi työntekijöiden tarpeen selkeämpään palautteenantoon, Kylä-Nikkilä kertoo. Hän muistuttaa, että Staironilla palautekeskustelu on kahdensuuntaista. Eli myös työntekijä antaa palautetta omalle esihenkilölleen.

Luottamusta henkilöstön ja yrityksen välillä vahvistaa myös uusi HR-järjestelmä, joka tuo läpinäkyvyyttä ja systemaattisuutta johtamiseen ja esimerkiksi palautteen keräämiseen.
– Uudistuksen myötä pyrimme saamaan reaaliaikaisen läpinäkyvyyden työntekijöille siitä, mitä tietoa heistä on kerätty ja tallennettu.

Timo Kylä-Nikkilä vierailulla Rasekon Stairon-luokassa.
Staironilla on jo kaksi kummiluokkaa Turun seudun oppilaitoksissa. Toimitusjohtaja Timo Kylä-Nikkilä tutustui syyskuussa Rasekon Stairon-luokkaan. Lue lisää Staironin kummiluokkayhteistyöstä.


Uusi korkeampi palkkaluokka

Staironilla on tunnistettu tiettyjen työroolien luonteessa ja vaativuudessa tapahtuneet muutokset. Siksi yritys ottaa TESin määrittelemien palkkaluokkien lisäksi käyttöön paikallisesti uuden 10-tason palkkaluokan.

– TES määrittää alalla työn vaativuusryhmiä ja sitä kautta palkkatasoa. Mikään ei kuitenkaan estä maksamasta tätä korkeampaa palkkaa, kun edellytykset täyttyvät. Haluamme palkkausmallin olevan kannustava henkilöstölle – kun työ muuttuu vaativammaksi ja monipuolisemmaksi, niin siitä myös maksetaan korkeampaa palkkaa, Kylä-Nikkilä kertoo.

Tulevaisuuden osaajien houkuttelemisessa Stairon tekee yhteistyötä mm. kahden oppilaitoksen eli Turun ammatti-instituutin ja Rasekon kanssa. Molempiin oppilaitoksiin on valmistunut Staironin suunnittelemat viihtyisät ja modernit kummiluokat, joiden opetustekniikka tarjoaa sekä opiskelijoille että opettajille parhaat mahdolliset fasiliteetit teoriaopetuksen toteuttamiseen.

Kierrätysaste maksimiin, kulkuneuvot 100 %:sti sähköllä, projektikohtainen hiilijalanjälki

Ympäristövastuullisuuden osalta yksi tämän hetken kehityskohteista on kierrätyksen tehostaminen ja jätteenkäsittely. Valtaosa Staironin jätteestä on metallijätettä, jonka kierrätysaste on jo 100 %.
– Tavoitteemme on saada myös energia- ja sekajätteen osuus nollaan. Tämä vaatii meiltä vielä perehtymistä ja koulutusta, Kylä-Nikkilä sanoo.

Staironilla on kaikkiaan noin 15 000 m2 tuotantotilaa, mikä tarkoittaa, että osaamisen lisäksi myös tehtaan sisäinen lajittelujärjestelmä pitää suunnitella tehokkaaksi.
– Ettei kukaan joudu kävelemään puolta kilometriä lajitellakseen jätteet.

Stairon on laskenut päästönsä jo parin vuoden ajan ja tehnyt toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Tuorein etappi on oman kaluston sähköistäminen.
– Polttoainekäyttöiset koneet ovat nyt historiaa. Kaikki omat kulkuneuvomme, kuten työsuhdeautot, trukit ja muut työkoneet toimivat sähköllä. Seuraavaksi etenemme tietojärjestelmiemme avulla vaiheeseen, jossa voimme jo tarjoustamme jättäessä ilmoittaa asiakkaalle tuotteen valmistuksen hiilijalanjäljen, Kylä-Nikkilä kertoo.

Koska ylivoimaisesti suurin ilmastovaikutus Staironin omaan hiilijalanjälkeen on raaka-aineilla eli käytännössä teräksellä, yrityksessä odotetaan aktiivisesti fossiilivapaan teräksen kehittymistä. Sen käyttöönotolla tuotannon päästöjä on mahdollista pudottaa merkittävästi.
– Tällä hetkellä saatavuus on vielä heikkoa, mutta uskomme, että 2026 fossiilivapaa teräs olisi jo yleisesti saatavilla, Kylä-Nikkilä arvioi.

>> Tutustu Staironin vastuullisuusohjelmaan.

“Kummiluokalla on iso merkitys opiskelijoille”

Stairon on toteuttanut tämän ja viime vuoden aikana kaksi kummiluokkaa paikallisille oppilaitoksille. Viihtyisät ja modernit Stairon-luokat on otettu ilolla vastaan sekä Peltolassa että Rasekolla. Viimeisimmällä opetusteknologialla varustetut luokkatilat tekevät opiskelusta miellyttävää ja viestivät opiskelijoille ennen kaikkea arvostusta.


Ammatillista koulutusta tarjoava Raseko sai Stairon-luokan kesän korvilla. Rasekolla ei ollut aikaisempaa kokemusta luokkahuoneyhteistyöstä.
– Olemme toki tehneet Staironin kanssa yhteistyötä jo pidemmän aikaa, mutta neuvottelut luokkahuoneyhteistyöstä aloitimme vasta viime syksynä, Rasekon koulutusjohtaja Terhi Alatalo kertoo.

Rasekon intressinä oli erityisesti kalusteiden uusiminen.
– Meille oli iloinen yllätys, että Stairon halusikin uusia koko tilan lattiaa ja valaistusta myöten ja tarjota vielä älynäytöt, Alatalo sanoo tyytyväisenä.

Rasekon koulutusjohtaja Terhi Alatalo on tyytyväinen yhteistyöhön Staironin kanssa.

Varsinkin opettajat ovat kiitelleet uutta tilaa.
– Onhan se varmasti tällä hetkellä koko rakennuksen hienoimpia luokkia, Alatalo kehuu.

– Erilliset näytöt mahdollistavat useamman asian yhtäaikaisen esittämisen, mistä olemme saaneet kiitosta. Luokkaan rakennettu minikeittiö ja mukavat lisätuolit tuovat tilaan rentoutta ja monikäyttöisyyttä.


Moderni luokka päivittää myös alaan liittyviä mielikuvia

Alatalo kiittelee lopputulosta onnistuneeksi ja kertoo, että Stairon-luokka on jo herättänyt kiinnostusta muillakin opetusaloilla.
– Luokkatiloja uusitaan kyllä tasaiseen tahtiin, mutta tiloja on kymmeniä, ja koulun oma budjetti riittää uusimaan tämäntasoisesti noin 2-3 luokkaa kerrallaan. Opettajat toivovat, että tekisimme kummiluokkatyyppisiä uudistuksia enemmänkin.

Staironin toimitusjohtaja Timo Kylä-Nikkilä (selin) tutustui Rasekon uuteen Stairon-luokkaan koulutusjohtaja Terhi Alatalon ja kehittämispäällikkö Marko Suomisen johdolla.

Viihtyisällä, viimeisen päälle siistillä tilalla on ennen kaikkea iso merkitys opiskelijoille, Alatalo uskoo.
– Kone- ja tuotantotekniikan alaan liittyy paljon vanhentuneita mielikuvia. Hienot tilat viestivät opiskelijoille, että heidän osaamistaan arvostetaan, ja he ovat haluttuja työntekijöitä yrityksissä.

Kasarilta 2020-luvulle

Turun ammatti-instituutin Peltolan koulutalo sai Stairon-luokan viime vuoden lopulla. Muutos vanhaan oli koulutuspäällikkö Mikko Haunisen mukaan huima.
– Kyseessä oli aika lailla autenttisessa vuoden 85 asussaan ollut vanha teorialuokka alkuperäisine tekun kalusteineen ja verhoineen, hän kuvailee.

Peltolan oma tavoite oli kalusteiden, eli käytännössä pöytien ja tuolien päivitys uudempiin, mutta Staironin käsissä luokka koki kokonaisvaltaisen muutoksen. Päivitykseen meni “ihan kaikki”.

Peltolan koulutalon Stairon-luokka toteutettiin osin oppilastyönä.


– Lattia, seinät, katto, valaistus… Alkuperäisestä jäi patterit ja tiiliseinät, Hauninen luettelee.
– Erityisen hyvää on, että koko luokka uusittiin kerralla opetusteknologiaa myöten, hän sanoo.


Opiskelijat mukana toteutuksessa

Osa muutoksesta – maalaukset, pintatyöt ja esimerkiksi kalusteiden kokoonpanot – toteutettiin opiskelijatyönä, mutta muutoin muutoksesta vastasi ulkopuolinen kumppani. Viimeinen silaus saadaan tänä syksynä, kun tilaan asennetaan ilmalämpöpumppu.

Moderni ilme uusine kalusteineen ja digitaalisine liitutauluineen on saanut henkilökunnalta kiitosta. Erityisen tyytyväinen Hauninen on siihen, miten siistissä kunnossa luokka on pysynyt.
– Hienot tilat viestivät opiskelijoille, että heitä arvostetaan. Vastaavasti opiskelijat arvostavat ja kunnioittavat tilaa ihan eri tavalla.

Peltolassa on tehty monipuolista yritysyhteistyötä eri tahojen kanssa jo pitkään. Hauninen kiittelee Staironia joustavaksi kumppaniksi.
– Meillä on yhteinen intressi tuottaa tälle alueelle alan työntekijöitä. Me tarjoamme opinnot ja he harjoittelumahdollisuuksia ja työtä.

Koulutuspäällikkö Mikko Hauninen.

– Olemme oppineet paljon hyviä asioita yritysten kanssa työskentelystä. Haluamme ehdottomasti jatkaa yhteistyötä tulevaisuudessakin, Hauninen sanoo.

Staironille Suomen ensimmäinen Zinser-plasmaleikkausjärjestelmä

Stairon investoi uuteen saksalaisvalmisteiseen Zinser 4126 B -plasmaleikkauskoneeseen. Vuoden 2023 lopulla käyttöön otettava kone tehostaa työprosesseja ja tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet vastata asiakkaiden tarpeisiin.

Zinser 4126 B on yhdistelmälaite, jolla voidaan toteuttaa 3D-plasmaleikkausta, jyrsintää ja kierteytystä 3000×13000 mm:n tehollisella leikkauskapasiteetilla. Laite sisältää myös valmiudet lisätoiminnallisuuksien, kuten putkenleikkuun, käyttöönottoon tulevaisuudessa.

– Investoinnin avulla pystymme vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin entistä paremmin ja kustannustehokkaammin sekä lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja, kertoo Staironin toimitusjohtaja Timo Kylä-Nikkilä.


Tuotannon laatu ja tehokkuus paranevat

Yksi tärkeimmistä koneen hyödyistä on suuri työstöala ja laitteeseen integroitu porausyksikkö. Porausta, jyrsintää ja kierteytystä voidaan nyt tehdä yhdellä työvaiheella samalla laitteella.

– Kustannustehokkuus paranee ja oman tuotantomme kapasiteetti kasvaa, Kylä-Nikkilä täsmentää.

Plasmaleikkurin toimittaa Staironille Vossi Group Oy, joka vastaa myös laitteen asennuksesta, ylösajosta ja staironlaisten koulutuksesta. Plasmaleikkauskoneen käyttöönotto ajoittuu tällä tietoa joulukuun 2023 alkuun.

Katso alta valmistajan esittelyvideo Zinser-plasmaleikkausjärjestelmästä!

Levyseppähitsarista työnjohtajaksi

Vajaa kolmikymppinen Henri Siimes on nuoresta iästään huolimatta jo kokenut staironlainen. Työskenneltyään kuusi vuotta levyseppähitsaajana Siimes innostui jatkamaan opintoja. Nyt, kolmen konetekniikan opintovuoden jälkeen, hän on palannut Staironille työnjohtajan rooliin.

Henri Siimes aloitti Staironilla ensin kesätöissä ja sen jälkeen vakiduunissa levyseppähitsaajana.

Ensimmäiset kuusi vuotta sujuivatkin mukavasti töitä tehden. Siimes arvelee tehneensä vuosien aikana lähes kaikkea mahdollista: osavalmistusta, paperikuivattamia ja kokoonpanovaiheessa työskentelyä.
– Täällä on ollut hyvä olla levyseppähitsarina, hän kehuu.

Mukavan lisäsuolan arkeen toivat keikkatyöt, joita on ollut sekä kotimaassa että ulkomailla.
– Vuoden 2020 ympäristödirektiivi edellytti, että isoihin luksusristeilijöihin tarvitsi asentaa savukaasupesurit. Kyseessä oli uusi, paljon tietämystä ja osaamista vaativa asia. Tehtävään vihkiytyneitä ei maailmalla hirveästi ollut, mutta meiltä Suomesta niitä löytyi. Keikat risteilyaluksilla olivat mieleenpainuva kokemus, Siimes kertoo.

Hänen mukaansa työssä ehdottomasti parasta on hyvä ja jämpti, todella pätevä työporukka.
– On ollut etuoikeus kuulua tähän porukkaan, missä on voinut oppia muilta. Tiimityö on tosi palkitsevaa – on hyvää keskustelua, ongelmanratkaisua ja saa itse toteuttaa omia ajatuksiaan ja ideoitaan, hän listaa.

Takaisin koulunpenkille

Kiinnostus opintojen jatkamiseen heräsi pikku hiljaa. Siimes kertoo, ettei hänellä ollut nuorempana erityisiä haaveita työelämän suhteen. Kokemuksen ja iän kautta alkoi kuitenkin hahmottua tarkemmin omat kiinnostukset ja vahvuudet.

– Kun on jo tehnyt kaikenlaista, niin jossain vaiheessa tuli fiilis miettiä miten näitä asioita voisi tehdä paremmin ja tehokkaammin. Ja mitä kaikkia vaihtoehtoja tarjoaa uusi teknologia ja uudet kehittyneet toimenpiteet, joita voitaisiin ottaa käyttöön myös meillä.

Siimes huomasi pohtivansa, voisiko hänestä olla sellaiseksi tyypiksi, joka pystyisi itse tuomaan yritykseen uusia toimintatapoja.
– Siitä syntyi halu lähteä jatkamaan opintoja, tällä kertaa ammattikorkeakoulun puolelle.

Hän kehuu Staironia, joka tuli hyvin vastaan opintosuunnitelmiaan “näin myöhäisellä iällä” pohtivaa työntekijää.
– On tosi motivoivaa, kun löytyy itselle seuraava steppi uralla. Hienoa, miten Staironilla on otettu uutiset vastaan ja reagoitu positiivisesti, hän kiittelee.

Siimeksen vapaa-aika kuluu pitkälti urheilun ja kausilajien merkeissä. Talvilajeihin kuuluvat hiihto ja jääkiekko ja kesällä hän harrastaa erityisesti juoksua.
– Hyvä peruskunto auttaa pääkoppaa ja kehoa toimimaan, hän mainitsee.

Koulutuksen kautta uuteen rooliin työnjohtajaksi

Viimeiset kolme vuotta Siimes opiskeli kokopäiväisesti ja toimi kesäisin työnjohdon tuuraajana. Korona-ajan pitkälti itsenäinen etäopiskelu sopi hänelle hyvin. Nyt hän on viittä vaille valmis konetekniikan insinööri (amk). Vakituisesti hän aloitti työnjohtajana joulukuussa 2022.

Konetekniikan insinööriopinnot ovat avanneet Siimekselle uudenlaisia näkymiä myös uuteen rooliin.
– Ehkä yllättävintä oli huomata, miten paljon projekteihin pitää perehtyä etukäteen ja tehdä suunnitelmia. Erilaisia huomioitavia asioita on paljon, ja työvaiheiden ja erityisesti vaikeiden työvaiheiden suunnittelu vie paljon aikaa. Samalla on ennakoitava mahdolliset muutokset ja viivästykset ja niiden vaikutus tuotantoon, koska muutoksia tulee aina. On oleellista huomioida, miten tuotanto pystyy joustamaan niin että kuitenkin töitä pystytään tekemään järkevästi, hän kuvailee.

– Tällä hetkellä haluaisin ymmärtää kokonaiskuvan tilaus-toimitusketjusta eli mitä kaikkea siihen tulee liittymään, ja mitä kaikkia vaiheita siihen kuuluu, mitä työkaluja tarvitaan ja miten niitä voidaan ohjailla, hän sanoo.

– Pyrkimykseni on, että koko ajan oppisi lisää ja kerryttäisi uutta kokemusta.

Miksi Staironille töihin?

Siimeksellä on selkeä vastaus siihen, mikä tekee Staironista hyvän työpaikan.
– Täällä on hyvät työolosuhteet ja pätevät työkaverit, joka portaalla. Meillä on myös oma punttisali mikä helpottaa omasta kunnosta huolehtimista, kun ei tarvitse lähteä erikseen salille.
– Oma fiilikseni on, että työ on meillä tosi vaihtelevaa. Samanlaisia päiviä ei ole ihan hirveästi, hän arvioi.

Työpäivän jälkeen on helppo tehdä salitreeni Staironin omalla salilla.

Vaikka hyvään työfiilikseen kuuluu asianmukainen huumori, Siimes kuvailee työkulttuuria huomioon ottavaksi ja toisia tukevaksi.
– Lisäksi joka rintamalla pyritään kehittymään ja kehittämään asioita ja ottamaan kantaa erilaisiin asioihin, missä on huomattu ongelmia.

Siimes kehuu myös Staironin valmentavaa johtamiskulttuuria.
– On tärkeää rakentaa kulttuuria, missä kukaan ei jää yksin, mutta annetaan kuitenkin yksilöille mahdollisuus yrittää ja tehdä joskus virheitäkin, ja uskalletaan haastaa vanhoja toimintatapoja.

Kun ideoita ei heti ammuta alas, silloin uskalletaan ehdottaa, tehdä, kokeilla ja yrittää. Toivon, että kulttuuri pysyy sellaisena jatkossakin, hän sanoo.

Stairon laskee CO2-päästönsä ja tarttuu toimeen niiden pienentämiseksi

Stairon laskee C02-päästöt. Kuvassa staironlaisia neuvottelupöydän ääressä.

Stairon laskee CO2-päästönsä ja luo toimintasuunnitelman niiden pienentämiseksi. Samalla Stairon tuo vetoapua myös asiakkaidensa päästöjen seurantaan ja raportointiin.

Teollisuudella on merkittävä rooli Suomen hiilineutraaliustavoitteisiin 2035 pääsemisessä. Esimerkiksi teknologiateollisuuden suorat päästöt muodostavat 7 % (2019) kaikista Suomen päästöistä ja 45 % Suomen energiatarpeesta.

Monissa teollisuusalan yrityksissä tehdään jo seurantaa ja toimenpiteitä omien päästöjen pienentämiseksi.
– Vaikka varsinaista lainsäädännöllistä velvoitetta ei päästölaskennasta tai muusta vastuullisuuteen liittyvästä raportoinnista vielä ole pk-yrityksille määritetty, se koskee kuitenkin jo laajasti alaamme ja useimpia asiakkaitamme, täsmentää Staironin toimitusjohtaja Timo Kylä-Nikkilä.

Stairon on kuunnellut tarkasti asiakkaittensa suunnitelmia ja tarpeita päästöjen vähentämisen suhteen. Syksy 2022 aikana Stairon on käynnistänyt oman prosessin päästölaskentaan ja -vähennyksiin liittyen.
– Olemme tärkeä osa asiakkaidemme toimitusketjua. Kun asetamme omat päästötavoitteemme vähintäänkin samaan linjaan heidän tavoitteidensa kanssa, autamme samalla heitä pääsemään omiin tavoitteisiinsa, Kylä-Nikkilä kertoo.

Suuntaviivat selville tammikuun aikana

Staironin päästölaskentaa tehdään suomalaisen kumppanin, Nordic Offsetin kanssa. Parhaillaan lasketaan vuoden 2021 päästöjä, ja vuoden 2022 laskelma valmistuu tammikuun 2023 loppuun mennessä.

Kylä-Nikkilä kiittelee Nordic Offsetin kokonaisvaltaista asiantuntemusta ilmastovastuullisuuteen liittyvissä kysymyksissä ja laajaa verkostoitumista alan toimijoiden kanssa.
– Lisäksi työn tekemistä helpottaa kokonaispalveluntarjonta, eli tulosten ja toimenpidesuunnitelman lisäksi voimme myös kompensoida heidän kauttaan luotettavasti ne päästöt, joihin ei valitettavasti pystytä vielä omilla vähentämistoimilla välittömästi vaikuttamaan, hän sanoo.

–Vaikka omat toimenpiteemme ovat luonnollisesti ensisijaisia toimia ilmastonmuutoksen torjunnassa, tulee hiilineutraaliuden tavoittelu vaatimaan meiltä myös kompensointia.

Datalla toimenpiteiden hyödyt näkyviin

Päästöt syntyvät teollisuudessa pitkälti käytettävien raaka-aineiden tuotannosta ja energiasta. Teräksen tuotanto on globaalisti yksi merkittävimmistä päästölähteistä.
– Tietyt teräksen tuottajat ovat ottaneet viime vuosina isoja harppauksia mm. fossiilivapaan teräksen valmistusteknologiassa. Laajempaan käyttöön nämä käytännöt saadaan toivottavasti lähivuosina, Kylä-Nikkilä arvioi.

“Ympäristöasiat ja päästöjen hallinta tulevat vain korostumaan tulevaisuudessa. Haluamme olla etujoukoissa vähentämässä toimialamme ympäristövaikutuksia.”

Timo Kylä-Nikkilä


Staironissa on jo pitkään tehty käytössä olevan ympäristöjärjestelmän avulla energiatehokkuustoimenpiteitä ja pyritty vähentämään hukkaa optimoimalla raaka-aineita ja kierrättämällä tarkasti kaikki materiaalijakeet.
– Kokonaisvaltaista päästömittarointia ei kuitenkaan ole ollut. Jatkossa tiedämme tarkemmin toimenpiteiden vaikutussuhteita ja pystymme keskittymään vaikuttaviin toimenpiteisiin.

– Olemme sitoutuneet siihen, että kun hiilineutraaliuden tavoittelu vaatii investointeja, niin olemme valmiita niitä myös tekemään, Kylä-Nikkilä lupaa.

Nyt haetaan uusia staironlaisia

Vaikka maailmalla kuohuu, Staironilla menee hyvin. Tilauksia on sisässä jo vuodelle 2024 asti. Nyt tarvitsemmekin 20 uutta levyseppähitsaajaa Turun Pansioon. Oletko sinä yksi heistä?

Kun liiketoiminta kasvaa, tarvitaan lisää ammattilaisia.
– Juuri nyt etsinnässä on erityisesti sellaisia levyseppähitsaajia, joilla on kokemusta ainakin muutaman vuoden ajalta, kertoo Staironin tuotantojohtaja Hannu-Pekka Peräntie.

Avarat tuotantotilat, omat saunat ja punttisali

Metallialaa vaivaa edelleen sukupolvien takaiset, vanhentuneet mielikuvat. Niissä työntekijät raatavat pimeissä halleissa ja kehnoissa työoloissa. Todellisuus on Peräntien mukaan ollut jo pitkään täysin erilainen.

– Staironilla on panostettu paljon työskentelyolosuhteisiin ja virkistysmahdollisuuksiin. Tuotantotilat ovat avaria, puhtaita ja valoisia, työkalut ja koneet moderneja. Kyllä näitä kelpaa esitellä.

Työntekijöille on tarjolla liikuntaetuina Epassi ja työsuhdepolkupyörät.
– Lisäksi meillä on oma punttisali ja kolme saunaa, mikä on suhteellisen harvinaista konepajayrityksissä, Peräntie kehaisee.

Kari on ollut töissä Staironilla jo 30 vuotta. Mikä on pitänyt hänet talossa näin pitkään? Katso video.

Tutustu myös Aaron ja Mikan tarinaan!


Kiinnostavat projektit ja hyvä palkka

Parasta työssä ovat kuitenkin hyvät työkaverit ja mielenkiintoiset projektit.
– Meillä tehdään todella kiinnostavia ja vaihtelevia projekteja esimerkiksi paloautojen nostovarsistoista tehtaiden savukaasupesureihin ja paperi- ja kartonkikoneiden ilmalaitteisiin, Peräntie mainitsee.
– Erilaiset asiakkaat ja erityyppiset työt ovat ehdottomasti meidän vahvuus. Kun jokainen päivä on erilainen, ei töissä pääse kyllästymään.

Pääasiassa töitä tehdään Staironin omissa tiloissa Pansiossa, mutta välillä työ vie myös ulkomaille.
– Yksi erikoisimpia reissutöitä on kaikkiaan yhdentoista risteilyaluksen piippujen huollot, joita tehdään mm. Välimerellä ja Karibialla, Peräntie kertoo.

Lue, millaista on huoltaa risteilyalusten piippuja.

Entäs kaikkia kiinnostava asia – palkka?
– Maksamme kilpailukykyistä palkkaa, joka tietysti riippuu myös henkilön kokemuksesta ja osaamisesta. Vähän kokeneempien osaajien kuukausipalkka asettuu yleensä noin 2500–3000 euron tienoille, Peräntie vastaa.

Hakeminen on helppoa – täytä vain lomake!

Olemme tehneet työpaikan hakemisen mahdollisimman helpoksi. Täytä verkkosivuilla yksinkertainen lomake ja hakemus tallentuu automaattisesti. Erillisiä liitteitä ei tarvita.

Olisitko sinä seuraava staironman tai staironwoman?
>> Jätä meille hakemus niin jutellaan lisää!

Mika Virtanen on eläkkeellä ja harrastaa työntekoa

Mikä on sellainen työ, jota ensin tekee lähes 50 vuotta – ja sen jälkeen jatkaa eläkkeellä olon ohessa “harrastepohjalta nollasopparilla”. Nyt puhutaan laitevalmistuksen todellisesta ammattilaisesta, jonka mukaan aika menee niin että heilahtaa. Etenkin, kun työstään tykkää, se on itsenäistä ja porukka ympärillä ei pingota.

– Tililapussa taitaa edelleen lukea puristaja, mutta virallinen tittelini on levytyökeskuksen operaattori. Hommat alkoivat syksyllä 1972, kun tulin tsuppariksi silloisen Valmetin varastoon ja myöhemmin siirryin levysepän apulaiseksi. Sitä taas seurasi 14 vuotta polttoleikkauksen parissa, josta sen ajan hengen mukaisesti minulle näytettiin koneen hallintanäppäimet. Kaikki kaasuun liittyvät asiat oli opeteltava itse, Mika Virtanen muistelee. 

Aika on muuttanut tapoja, eikä nykyään ketään laiteta koneille kylmiltään ilman ohjausta tai asianmukaista koulutusta. Virtanen on itsekin viimeksi istunut kurssilla, joka koski hänen senior advisor -rooliaan, eli kokemuksen tuoman tietotaidon siirtämistä tuleville osaajille.

– Välillä oppipoikaa kiusoittelen, että nuoremmilla sukupolvilla tuntuu puhelin kasvaneen kiinni käteen ja pajavasaraankin tarvitaan kohta digitaalinen mittari. Tämä työ on kuitenkin luonteeltaan sellaista, että parhaiten sen taitaa tekemällä ja ammattitaidon hiominen on pitkälti kiinni omasta asenteesta, Virtanen sanoo.  

Uuden äärellä ja pienessä paineessa paras 

Jämpti ja tarkka. Kaksi luonteenpiirrettä, jotka konkarin omin sanoin kuvaavat häntä hyvin. Myös vaihteleva, itsenäinen työ on istunut miehelle – ja parasta tulosta syntyy, kun on sopiva kiire päällä.

– Pyrin pitämään paikat tiptop-kunnossa. Uskon siihen, että koneet jaksavat plotputtaa pidempään, kun niitä rasvataan ja pidetään huolta. Vähän kuten me ihmisetkin, Virtanen naurahtaa. 

Digitaalisen ajan kommervenkit ja G-koodien näpyttelyn on koneen ohjelmoijanakin toimineen Virtasen pitänyt opetella.

– Totta kai uudet koneet ovat nykyään edistyksellisempiä ja nopeampia, mutta vanhoihin verrattuna ne vaativat myös enemmän huoltoa. Eli lähes samaan lopputulokseen päästään koneen ikävuosiin katsomatta. Tämä tälläkin hetkellä käyttämäni ikiliikkuja on vuodelta 1985. Tosin nyt täytyy koputtaa puuta, koska yleensä kun näin kehuu, niin huomenna joku osa kuitenkin laukeaa. 

Eläkkeellä päivät soljuvat ja menevät välillä sekaisin, mutta työjaksot Staironilla tuovat niihin tuttua ja totuttua rytmiä. Monipuolisen tilauskannan kautta pääsee myös uuden äärelle, vielä 50 vuoden jälkeenkin.  

– Enimmäkseen puuhailen erilaisten suuttimien, kuivaimien sekä alumiinisten puhalluslaatikoiden osien parissa. Mutta tälläkin hetkellä on työstössä täysin uusi tuote meille kaikille, jota leikataan eräänlaisesta verkkolevystä, Virtanen esittelee.

Hyvä porukka ja huumori kantaneet koko uran 

Pitkään uraa mahtuu vaihtelevia jaksoja: 1990-luvun hiljaiselosta kiireisempiin ylityöputkiin. Silloin on staironilaisella asenteella ja huumorilla porskutettu menemään. 

– Kiirettä loiventaa kummasti, kun porukan henki on hyvä. En ole koskaan kokenut tai todistanut mitään nälvimistä. Huumorilla ollaan menty hienosti eteenpäin, ja mukavat työkaverit juttuineen ovat pelastaneet, kun oma päivä tai hetki ei ole ollut se paras. 

Välillä Virtanen on pakannut osaamisensa ja vaatteensa matkalaukkuun ja lähtenyt asentamaan tehtaan omia tuotteita paperikoneisiin komennustyömaille ympäri Suomea, Norjaa ja Ruotsia.

– Kyllähän nuo reissut ovat jääneet mieleen. Olen kiitollinen, että aikanaan sain mahdollisuuden lähteä kierrokselle. Tosin samalla avautuivat silmät sille, miten hyvät ja siistit työolot meillä on. Toimivat resurssit ympärillä eivät ole joka paikassa itsestäänselvyys.

Puuhailu tulee selkärangasta

Virtasella on nyt takana kolme vuotta eläkeläisenä, mutta nollasopparilla häntä saa tulevaisuudessakin kysellä avuksi.

– Uutta konetta en ala opettelemaan, mutta niin kauan kuin nykyisillä mennään, tulen mielelläni jeesimään. Ja kuvastaahan se niin työn kuin paikankin mielekkyyttä, että löydän itseni täältä yhä uudestaan.

Toimettomaksi ammattimies ei jää vapaa-ajallakaan, vaan pientä rakennuspuuhaa pukkaa tasaisesti. Oma koti tarjoaa juuri sopivan savotan peltoa, metsää ja talon kunnostusta, kuten tällä hetkellä autotallin katon rakentamista. 

– Kun isot viivat ja seinät alkavat puuduttamaan, vaihdan pienoismallien rakentamiseen tai tallista löytyvien museoautojen tuunaukseen. Myös herrasmiesikään ehtineitä menopelejä pitää ulkoiluttaa parin viikon välein. Olenkin tuttu näky Pansion parkkiksella auton kanssa, jonka ikä ja omat uravuodet käyvät lähes yksiin, Virtanen päättää hymyillen. 

Onko sinussa ja Mikassa samaa staironilaista kykyä nähdä ongelmassa vähintään yksi ratkaisu? Jos vastasit KYLLÄ, tutustu rekrysivuihimme ja lue lisää rautaisista ammattilaisistamme sekä erilaisista urapoluista. 

Päivisin koneistaja, iltaisin valmentaja: “40 vuoden työssä parasta on hyvä arki”

Jari Hovin työmatka on kulkenut Pansioon vuoden 1983 kesäkuusta alkaen. Valmetin työnjohtaja soitti ammattikouluun, ja juuri 18-vuotta täyttäneelle nuorukaiselle tarjoutui mahdollisuus tuurata armeijaan lähtenyttä koneistajaa. – Sattuman kauppaahan se oli, mutta minun onnekseni. Alkuun sain opetella poraamista, kiilauran vetoa, sorvaamista ja vähitellen kaikkea lisää. Näissä monipuolissa tuuraushommissa on vierähtänyt kohta se 40 vuotta, Hovi hymyilee. 

Aloittelijasta konkariksi on matkaa, mutta sopivasti haastava työnkuva, itsenäinen ote sekä mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoa ovat olleet arjessa parasta. 

– Ei löydy yhtä yksittäistä syytä sille, miksi olen viihtynyt alalla ja vielä saman työnantajan palveluksessa näin monta vuosikymmentä. Onnistunut ura on monen tekijän summa, johon itselleni ovat vaikuttaneet rehdin palkkauksen lisäksi siistit työolosuhteet ja toimivat resurssit, kuten monipuoliset henkilöstöedut ja  työterveyshuolto. Nuhjuisen konepajan imago ja polven päällä tehtävät hommat ovat kaukana nykytodellisuudesta, Hovi pohtii ja jatkaa. 

– Mielekkyyttä on lisännyt myös se, että saan sumplia työjärjestykseni pitkälti itse. Ilmapiiri on ollut ideoille avoin ja ehdotukseni on otettu huomioon. Motivoihan se, kun huomaa kehittäneensä uusia tapoja, joilla sama työ saadaan maaliin entistä pienemmällä vaivalla.

Sama sijainti, uusi työnantaja

Hovin tullessa taloon työ keskittyi paperikoneiden ilmastointijärjestelmien suunnitteluun, valmistukseen ja tuotekehitykseen. Nykyisin Staironin tehtaalla valmistetaan prosessiteollisuuden laitteita ja koneita monipuolisesti useiden eri teollisuudenalojen toimijoille.

– Vaikka paikka onkin fyysisesti pysynyt samana, niin yritysten fuusioiden ja yrittäjäpolvenvaihdosten myötä minulla on ollut useampikin työnantaja. Itse olen asunut lähes aina tällä puolen kaupunkia, josta työmatka on taittunut vain muutamassa kilometrissä, Hovi hymähtää.  

Koneistajan arki on tullut tutuksi, mutta ei yksitoikkoiseksi. Asennus- ja purkutyöt sekä aikoinaan myös paperikoneiden muutoskorjaukset tai takuuremontit ovat vieneet miestä reissun päälle.

– Nyt Staironilla työn monipuolisuus on lisääntynyt, kun listalla on paperikoneiden lisäksi laajasti kaikkea, mihin vain koneresurssit riittävät. Esimerkiksi Sadvikille tehdyt purkutyöt ovat olleet mieluista vaihtelua. 

Tähtihetket syntyvät haasteiden voittamisesta 

Uran suurimmat haasteet ja tähtihetket nivoutuvat toisiinsa. Välillä on vaadittu pyöreitäkin päiviä, jos eteen on tullut haasteellisia kiiretoimituksia.

– Paras tunne on se, kun työt saadaan aikataulussa tehtyä ja asiakas on tyytyväinen. Mieleeni on jäänyt esimerkiksi Naantalin voimalaitoksen koneistus, jonka valmistumista asentaja kirjaimellisesti odotti ja seurasi vieressä, Hovi muistelee. 

Paras opettaja on ollut työ itsessään plus hutipotkut, joilta ei kukaan voi välttyä.

– Täytyy kyllä sanoa, että tällä alalla työ kehittää tekijäänsä. Vaikka virheitä vältetään viimeiseen asti, nekin kuuluvat asiaan. On vain otettava opikseen ja yritettävä ensi kerralla vielä paremmin.  

Tiedonsiirtoa tulevaisuuden osaajille 

Hovi itse toivoo terveyttä. Mitä pidempään jaksaa tehdä, sitä parempi. Jos on ammattimies kehittynyt matkalla, niin valtavasti on menty eteenpäin myös puhuttaessa hitsauskoneiden tekniikasta.

– Kehityksen avainsanana on automaatio. Myös työstömenetelmät ovat muuttuneet, ja esimerkiksi uusien kovametalliterien kanssa pystyy käyttämään kovempia kierroksia. 

Kokemuksen ja hiljaisen tiedon siirtämisen eteenpäin Hovi näkee hyödyksi kaikille osapuolille.

– Tässä työssä on niin paljon muistettavaa, jota ei edes osaa neuvoa ennen kuin varsinainen tilanne on jo päällä. Siksi on tärkeää, että nuoret kaverit pääsevät itse tekemään ja testaamaan, mikä toimii ja mikä ei. 

Vapaalla jotain ihan muuta: potkuja ja pörinää 

Työn vastapainon Hovi on löytänyt jalkapallokentän laidalta. Oman lapsen vielä pelatessa nappulaliigaa hän päätti, että nuorilla pitäisi olla oikeus astetta parempaan. Nyt hän on itse toiminut vuodesta 2006 lähtien Interin junioreiden valmentajana. 

– Harrastukseeni on myös työnjohdon puolelta suhtauduttu kannustavasti. Aikatauluissa on ollut joustoa puolin ja toisin, kunhan luvatut hommat on tullut hoidetuksi. 

Ja niinä iltoina kun ei sada, voi ehtiä myös moottoripyörän ohjaksiin. 

– Eihän se ole häpeä myöntää, että nautin joka työpäivästä hyvässä porukassa kuin myös illoista harrastusten parissa, Hovi kiteyttää loppuun. 

Haluaisitko sinä olla tulevaisuuden Staironman tai Staironwoman? Tutustu työpaikkoihimme, jätä avoin hakemus tai lue lisää kiinnostavia uratarinoitamme. 

Stairon-video 2022

Yli 1000 henkilövuotta kokemusta ja yli 1500 toteutettua asiakasprojektia. Rohkeudella ja edelläkävijyydellä allekirjoitettuja tekoja sekä innovatiivisia ratkaisuja, joilla haastamme itsestäänselvyydet ja luomme kestävää kasvua – yhdessä.

Me olemme enemmän kuin laitevalmistaja. Me olemme Stairon. 

Some say it’s work. We say let’s stairon it!

Controller Laura Ahonen: ”Staironilla on tasa-arvoinen työyhteisö”

Tervetuloa taloon uusi staironwoman, controller Laura Ahonen. Nyt jos koskaan voi todeta, että tekijänaisen urapolku on edennyt aidosta rakkaudesta lajiin – eli numeroihin ja talouden analysointiin. Reilu kuukausi staironilaisena takana, ja kiinnostavan uuden ohella parasta on ollut reilu ja tasa-arvoinen työyhteisö. Monet ovat myös kyselleet Lauran fiiliksiä miesvaltaisella alalla, ja vastaus on ytimekäs: – Kampaamokäynneistä ei puhuta kahvipöydässä, mutta muuten asiaan ei tule kiinnittäneeksi huomiota.

Lue haastattelu ja tutustu Lauraan, controllerin työhön sekä staironilaiseen tiimihenkeen. 

Minkälainen koulutus- ja uratausta sinulla on? 

Voisin sanoa olevani paluumuuttaja. Olen syntynyt Turussa, mutta kasvanut Pietarsaaressa ja opiskeluiden sekä töiden kautta ajautunut tänne taas takaisin. Tutkinnon luin ammattikorkeakoulun liiketalouden puolelta, ja vähän kuin vahingossa päädyin kesätöiden myötä ostoreskontraan. Paras koulutus työhön on saavutettu käytännön tekemisellä: olen toiminut kuusi vuotta erilaisissa taloustehtävissä, ja saanut sekä vastuuta että mahdollisuuden kasvaa oman mielenkiinnon ja vahvuuksieni ohjaamina.

Mitä hyvältä controllerilta vaaditaan? 

Analyyttisyyttä, tarkkuutta ja kykyä kyseenalaistaa – mielestäni omaan nämä ominaisuudet. Koen myös olevani järjestelmällinen ja jaksan keskittyä pitkään johonkin tiettyyn asiaan. Paitsi jos kyse on hukassa olevista tavaroista tai oikuttelevasta elektroniikasta!

Eikä työminäni niin kovasti kotiminästä eroa. Tarkkuus jatkuu sielläkin, ja mietin talousasioita enemmän kuin muut meillä. 

Mitkä ovat controllerin tyypillisimmät tehtävät? 

Olen kuullut, että controllerin työnkuva voidaan nähdä jopa tylsänä, mutta mielestäni tämä on kaikkea muuta. Ammattiylpeydellä koen olevani tärkeä osa yrityksen kokonaisuutta. Kirjanpidon ja johdon väliin tarvitaan suppilo, ja mielestäni se on controllerin yksi tärkeimmistä tehtävistä. Työn kulmakivenä on tukea johtoa päätöksenteossa tuottamalla erilaisia raportteja sekä muuta taloudellista materiaalia.

Kyseenalaistamalla olemassa olevia malleja pyritään prosesseja kehittämään taloudellisemmaksi ja haetaan kustannustehokkuutta. Itseohjautuvuus sekä kiinnostus ja halu ymmärtää laajempiakin asiayhteyksiä on tärkeä osa controllerin työn ongelmanratkaisua.

Mietin aina, että jos yrityksen rahat olisivat minun omiani, niin miten toimisin – hyväksyisinkö laskun tai olisinko tekemättä reklamaatiota?

Eli kassavirrat, laskutus ja sen seuranta, talouden ennusteet sekä erilaiset raportit, reskontra ja pienet kirjanpidolliset työt kuuluvat myös pulpetilleni. 

Mikä sinut sai hakemaan töitä juuri Staironille?

Hakuilmoituksen kautta välittynyt mielenkiintoinen toimenkuva ja hyvä ensifiilis. En tuntenut Staironia etukäteen – ja teollinen alakin on minulle uusi. Onneksi staironilaisten rento ja reilu työyhteisö on ottanut minut avoimesti vastaan. Minulle on annettu aikaa opetella asioita, eikä kaikella uudella ole alettu heti prässäämään.

Koen itse, että helposti lähestyttävällä työyhteisöllä on valtavan tärkeä merkitys, sillä vietämme töissä niin monta tuntia joka päivä. Täällä vallitsee vapaus ja luottamus, josta yhtenä esimerkkinä on joustava työaika. 

Onko sinulla tulevaisuuden uratavoitteita? 

Nyt alkuun ainakin tärkein tavoite on ottaa nykyinen työ haltuun parhaalla mahdollisella tavalla. Staironilla ollaan avoimia ja tuetaan työntekijöiden omia kasvuhaaveita, joten toivon itsekin voivani hyödyntää kiinnostavia lisäkoulutusmahdollisuuksia lähivuosien aikana. Kun kilometrejä karttuu ja sitä myötä myös kokemus, olen hahmotellut mielessäni muun muassa business controllerin urapolkua. 

Miltä tuntuu olla naisena miesvaltaisella alalla? 

Olen ollut itse asian kanssa hyvin neutraalilla kannalla alunperinkin, vaikka muut ovat siitä minulta kyselleet. Arjessa ei ole tullut vastaan mitään negatiivista asian tiimoilta. Staironin työyhteisö on todella tasa-arvoinen, me olemme kaikki samalla viivalla eikä täällä ole minkäänlaista nokkimisjärjestystä tai “keitäs kahvia” -meininkiä.

Kun koneet sammuvat, mitä teet vapaa-ajalla? 

Tähän on yleensä kaksi vaihtoehtoa: joko harrastan liikuntaa tai katson sohvalla televisiosarjoja. Tunnustan olevani pohjoismaisten rikossarjojen sekä historiallisten sarjojen suurkuluttaja. Olen myös eläinrakas, ja sohvalla seurana onkin perheen lisäksi meidän kaksi ihanaa kissaa. 

Onko sinussa staironilaista asennetta haastaa itsestäänselvyydet ja nähdä ongelmassa vähintään yksi ratkaisu? Tutustu työpaikkoihimme tai jätä avoin hakemus – menee vain pari minuuttia ja samalla opimme molemmat toisistamme.