Kategoria: Staironmanit

Asiakasreferenssit | Staironmanit | Uutiset

Staironin ja Tibnorin yhteistyö on teräksenvahvaa

Tibnorin aluemyyntipäällikkö Riku Frigård ja Staironin hankintajohtaja Joel Sjöberg ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2016 alkaen. Yritysten yhteinen historia ulottuu kuitenkin jo miesten työuria pidemmälle.

Tibnorin aluemyyntipäällikkö Riku Frigård: ”Oli helppo lähteä rakentamaan yhteistyötä.”

”Meidän alalla pitkäaikaiset asiakassuhteet ovat tyypillisiä. Jotta yhteistyö onnistuu, pitää ihmisten kemioiden toimia hyvin yhteen.

Tapasin Joelin ensimmäistä kertaa edeltäjäni Karin kanssa Staironilla. Minua ja Joelia edeltävät mestarit olivat jäämässä samana vuonna eläkkeelle, ja olin siihen asti opetellut aluemyyntipäällikön saappaissa kävelyä. Olimme molemmat nuoria kavereita, alle kolmekymppisiä. Palaverin jälkeen vanhat starat luovuttivat homman meille. Siitä vahvasta pohjasta on ollut hyvä jatkaa eteenpäin. Olemme Joelin kanssa oppineet paljon toisiltamme.

Tibnorin slogan on Teemme toisin. Uskomme jatkuvaan kehitykseen ja etsimme uusia, parempia ratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa. Stairon on meille hyvä kumppani, koska heillä on samanlaiset arvot. Myös Stairon haluavat tarjota asiakkailleen enemmän ja luoda parasta mahdollista lisäarvoa.

Pääosin tarjoamme Staironille terästuotteita, kuten ohutlevyjä ja ruostumatonta terästä. Lisäksi meillä on esikäsittelypalvelua. Stairon kertoo meille paljon toiminnastaan. Sitä kautta pystymme vastaamaan paremmin heidän tarpeisiinsa. Keskustelemme myös tuotteiden ja toimintatapojen kehittämisestä, jotta voimme säästää fiksusti työaikaa ja materiaalia.

Stairon on innostunut omasta tekemisestään, ja heidän porukastaan huokuu tekemisen meininki. Sellaisen kumppanin kanssa haluaa tehdä töitä. Olen oppinut tuntemaan Joelin lisäksi myös muita staironlaisia. Jokainen heistä on ollut hyvä tyyppi ja työt ovat sujuneet.

Me olemme Joelin kanssa tekemisissä muutenkin. Käymme esimerkiksi pelaamassa sulkapalloa. Jotta kentälle kehtaa mennä, pitää ihan senkin puolesta hoitaa hommat hyvin.”

Staironin hankintajohtaja Joel Sjöberg: ”Asetamme kovat vaatimukset ja odotukset niin itsellemme kuin kumppaneillemme.”

”Stairon ja Tibnor ovat toimineet pitkään yhdessä. Vaikka yritysten nimet ovat muuttuneet ja toimintakulttuurit vuosien saatossa kehittyneet, on hyvä yhteistyö jatkunut.

Tulin toukokuussa 2016 Staironin silloisen ostajan Markun oppipojaksi suoraan ulkomaankomennukselta. Minulla oli vajaa kuukausi aikaa opetella työ ja tutustua kumppaneihimme. Yksi näistä oli Tibnor. Vaikka olimme molemmat Rikun kanssa uusia tekijöitä, meitä yhdisti korkea motivaatio ja halu saada yhteistyö toimimaan.

Kun tekee lähes viikoittain neljän vuoden ajan saman henkilön kanssa töitä, kommunikointi on helppoa. Riku tietää, mitä Stairon tarvitsee ja minä tiedän, mitä Tibnor pystyy tarjoamaan. Myös vaihtuvat projektit ja materiaalitarpeet pitävät mielenkiintoa yllä, sillä niissä pääsee ratkomaan uusia haasteita.

Stairon on teollinen palveluyritys, joka haluaa haastaa itsestäänselvyydet. Se tarkoittaa sitä, että olemme ratkaisuhakuisia ja avoimia uusille mahdollisuuksille. Haluamme optimoida tuotantoa ja tekemistämme, jotta voimme auttaa asiakkaitamme entistä paremmin. Asetamme kovat vaatimukset ja odotukset niin itsellemme kuin kumppaneillemme.

Koska valmistamiemme tuotteiden materiaalikirjo on todella laaja ja aikaa valmistukselle jää usein suhteellisen vähän, emme voi kovinkaan usein hyödyntää tehdastilauksia. Kattavan valikoimansa ansiosta Tibnor on Staironille hyvä terästukkuri. Lisäksi he pystyvät vastaamaan tiukkaan markkinatilanteeseen kilpailukykyisillä hinnoilla. Tibnor on myös luotettava: Kun heiltä tulee tilausvahvistus, tiedän, että tavara on sovittuun aikaan Staironin pihassa Turun Pansiossa.

Näen, että työ Rikun ja Tibnorin kanssa jatkuu myös tulevaisuudessa. Riku ei tee tyhjiä lupauksia. Hän on asiallinen, avoin ja haluaa aidosti edistää yhteistyötämme. Me olemme jonkin verran tekemisissä vapaallakin. Lätkimme sulkapalloa ja hyvillä keleillä saatamme istuskella Turun jokirannassa.”

Staironmanit | Uutiset

Eläkkeelle siirtyvä Kari Lintuvuori siirtää osaamista tuleville osaajille

Johda, palvele, auta. Tämä periaate on kuljettanut nyt eläkkeelle jäävän Kari Lintuvuoren työurallaan apupojasta työnjohtajaksi. Pääosin Pansiossa vietetyn 45 työvuoden aikana hän on nähnyt työ- ja yritysmaailman monet muutokset. Nyt hän siirtää senior advisorin -roolissa tieto-taitoaan tuleville osaajille.

Elokuussa 2020 työnjohtaja Kari Lintuvuori jäi eläkkeelle työpaikaltaan alumiiniosastolta Staironilta. Pansiota hän ei kuitenkaan ole jättänyt. Uudessa roolissaan senior advisorina hän auttaa uutta työnjohtoa. Pitkä ura on opettanut, että hiljainen tieto pitää siirtää seuraajalle.

– Tämä työporukka on sellainen veljeskunta, että eihän sitä halua kertaheitolla jättää. Ajan tänne työpaikalle kotoa seitsemän minuuttia. Pitää täällä aina välillä piipahtaa katsomassa, miten pärjätään, Kari Lintuvuori miettii.

Senior advisor osa Staironin strategiaa

Kari Lintuvuori toimii nyt Staironin senior advisorina. Se tarkoittaa, että hän on eläkepäivillään sitoutunut toiminnan kehittämiseen ja siirtää omaa osaamistaan nuoremmille, tuleville osaajille. Senior advisor -rooli ja sen tukeminen on osa Staironin strategiaa. Staironilla on useita pitkän työuran hankkineita osaajia, joiden tietotaito on kultaakin kalliimpaa. Tätä niin sanottua hiljaista tietoa halutaan vaalia.

Kari Lintuvuorelta ohjeita saanut projektipäällikkö Kalle Ahopelto pitää senior advisorin apua omassa työssään erittäin tärkeänä.

– On ollut helpompaa tulla mukaan remmiin, kun opastajana ja perehdyttäjänä on toiminut kokenut ja osaava henkilö. Olen saanut jokaiseen kysymykseen perusteellisen vastauksen ja vielä yleensä jonkun aihetta sivuavan tarinan pätkän vuosien varrelta.

Erityisesti projektien läpivientiin liittyvä tieto on auttanut työssä eteenpäin.

– Eniten hyötyä on ollut Karin tietämyksestä siitä, että mitä täytyy ja kannattaa huomioida tai tehdä jo hyvissä ajoin ennen projektin alkua, Kalle Ahopelto sanoo.

Työn opettama mies

Kari Lintuvuoren työuran aikana työ- ja yritysmaailma ovat muuttuneet täysin. Kuvaavaa on, että esimerkiksi 1970-luvulla armeijaan lähtöä pidettiin lopputilin ottamisena, eikä hän sen vuoksi päässyt enää takaisin telakalle töihin. Mutta tarmokkaana kaverina hän käveli pääluottamusmiehen luo ja näin aukeni työpaikka Valmet Paperikoneiden Pansion tehtaan puolella. Kun pakkaamosta työt loppuivat, Kari Lintuvuori kyseli osastoinsinööriltä uutta työtä.

– Kysyin vähän Tuntemattoman sotilaan Rokan tapaan, että tarvitaanko hyvää tekijää. Näin siirryin 6-halliin, jossa tarvittiin 13 metriä pitkien palkkien hitsaamisessa apua.

Hitsaaminen kiinnosti ja Kari Lintuvuori kävi hitsausneuvojan koulutuksen Laitilassa. Sen jälkeen hän pääsikin levyseppähitsaustöihin.

– 1970-luvun apupoika-systeemi oli toimiva. Siinä näki, millaiset työt ovat kiinnostavia ja oppi tekemään työn kautta. Pikkuhiljaa, kun taito karttui, pääsi sitten tekemään jo itse.

1990-luku toi Kari Lintuvuoren työuralle myös työkomennuksia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Työn merkeissä kierrettiin asentamassa ja korjaamassa paperikoneita ja puutavarakuivaamoja.
1990-luvulla Kari Lintuvuori myös huomasi, että verstaan työsuunnittelu oli vajavaista.

– Tuotteet olivat monimutkaisempia ja toleranssit tiukempia. Työtapoja kannatti järkevöittää työsuunnittelun kautta, hän kertoo.

Porukka tekee tuloksen

1990-luvun lopussa ja 2000-luvulla yritysfuusiot ja -kaupat muuttivat työpaikan nimen muutaman kerran. Ensin vuonna 1999 Valmetin ja Rauman fuusion myötä tuotanto ulkoistettiin ja nimi muuttui Metso Paper Turku Worksiksi. Sitten vuonna 2009 Metso myi koko tehtaan osakekannan Staironille.

– Tuossa kohtaa perustettiin tuotekohtaiset tiimit ja porukka valitsi minut vetämään tiimiä.

Myöhemmin hänet valittiin työnjohtajaksi. Työnjohtamisessa Kari Lintuvuoren mielestä juuri työporukan panos on se merkittävin.

– Porukka sen tuloksen tekee. Ja täällä työmoraali on korkea. Työnjohdon tehtävä on johtaa, palvella ja auttaa, hän miettii.

Kari Lintuvuori uskoo, että pitkä kokemus työuralla auttoi häntä työnjohdossa.

– On tärkeää ymmärtää kokonaisuus ja tietää, miten asiat toimivat käytännössä. Oman polun kulkeminen on ollut tärkeä. Työ opetti minua. Työurani aikana minulla oli toistakymmentä erilaista työnjohtajaa, joista yksi oli esimerkkinä itselleni. Halusin olla myös itse hyvä esimerkki ja jatkaa näin perinnettä, hän summaa.

Staironmanit

Staironilta mukava startti metallialalle

Stairon haluaa tukea tulevaisuuden tekijöitä tarjoamalla mahdollisuuksia työharjoitteluun teollisuuden alan opiskelijoille. Pitkän historian omaava yritys takaa harjoittelijoilleen talon täydeltä tietoa ja taitoa.

Metallialan ammattitutkinnossa käytännön kokemus on parasta oppia

Turkulaiset Eetu ja Santtu Ammattiopisto Spesiasta ovat kerryttäneet alan osaamista ja työelämän oppeja kuuden viikon mittaisella työharjoittelujaksollaan Staironilla. Poikien mielestä harkka on ollut kokonaisuudessaan kivaa ja opettavaista aikaa. Lue, mitä muita ajatuksia nuorille on herännyt.

Miten päädyit metallialalle?

Eetu: Mielenkiintoni metallialaan heräsi pappani kautta, joka työskenteli 50 vuotta telakalla metallimiehenä. Hänen kanssaan teimme paljon metallitöitä papan omassa autotalliverstaassa.

Santtu: Isäni on ollut Taalintehtaan tehtaalla metallitöissä. Kipinä metallialaan lähti hänestä.

Minkälaista työskentely Staironilla on ollut?

Eetu: Olen viihtynyt hyvin! Staironilla olen saanut työskennellä mukavien työkavereiden kanssa hyvällä fiiliksellä. Täällä on aina annettu apua ja neuvoja.

Santtu: Tämä on mukava työpaikka ja ilmapiiri on hyvä! Saan apua aina kun sitä tarvitsen. Siksi minua kiinnostaisi myös tulevaisuudessa hakea vakituiseen työhön Staironille.

Mitä olet oppinut harjoittelun aikana?

Eetu: Harjoittelu on opettanut minulle paljon sarjatuotannosta sekä valmistusprosessin kulusta aina alkumetreiltä viimeistelyihin asti.

Santtu: Olen oppinut paljon tuotantotyöstä. On ollut mukavaa kokeilla vaihtelevasti erilaisia hommia.

Mikä on ollut työssäsi siisteintä?

Eetu: Niin paljon on ehtinyt tapahtua, että en osaa nimetä yhtä tiettyä asiaa. Kaikki on harjoittelujaksoni aikana ollut siistiä!

Santtu: On ollut hienoa nähdä valmistuksessa olevia paperikoneen laitteistoja. Oli kiinnostavaa kuulla työkavereilta, miten ne toimivat.

Mitä haluaisit tehdä seuraavaksi?

Eetu: Opintoja on jäljellä vielä vuoden verran. Sen jälkeen haluaisin tietty työllistyä. Sitä ennen haaveena olisi kuitenkin saada alalta kesätöitä, vaikka täältä Staironilta.

Santtu: Valmistun koulusta ensi keväänä ja aion sen jälkeen hakea metallialan töihin.

Staironmanit

Köysityötä risteilylaivojen pakoputkessa

Kuvittele työmaa, joka on 30 metriä pitkä, halkaisijaltaan 120–140 senttimetriä. Sen lämpötila on + 40 astetta, valon määrä on nolla. Lisäksi työtila on pystysuora, joten työtä tehdään köysien varassa. Tällainen on ollut pitkänlinjan staironlaisen Marko Lipposen työmaa jo vuosia. Hän huoltaa laivojen pakoputkia risteilyaluksissa ympäri maailmaa.

Risteilylaivojen pakoputkien huoltotyöt vievät ammattimiestä ympäri maailma

– Meidän työmme on käydä läpi se laivan hankalin kohta. Teemme työtä köysien varassa, Marko Lipponen
kertoo.

Laivan pakoputkeen eli piippuun pääsee ainoastaan piipun huipulta tai piipun juureen tehdystä pienestä miesluukusta.

– Kokemus on opettanut, että työ piipussa etenee helpommin alhaalta ylöspäin kuin piippua alaspäin laskeutuen.

Koneet ja miehet lasketaan pakoputkeen köysien avulla. Työtä tehdään sekä valjaiden varassa että piippuun laskettavan työskentelytason päällä.

– Kun työtavan hahmottaa ja oppii, työskentely onnistuu hyvin. Minulla ei ole ollut ahtaan paikan eikä pimeän kammoa. Valjaiden varassa työskentely käy helposti takareisiin, mutta onneksi moni homma onnistuu työskentelytasolla, jossa voi seisoa.

Työturvallisuus on ehdoton juttu

Risteilyalusten pakoputkissa työskentelevät miehet on koulutettu köysityöskentelyyn. He ovat saaneet oppia muun muassa vuorikiipeilyspesialisti Ari Pielalta, joka on ensimmäinen Mt. Everestille Tiibetin puolelta kiivennyt.

– Meidät koulutettiin Pansiossa köysityöskentelyyn todella hyvin. Nostotyylit, solmun kiinnitykset ja laskulaitteet opiskeltiin tarkkaan. Itse työmaalla meitä on aina useampi mies varmistamassa, että kaikki on kunnossa ja työ tehdään turvallisesti, Marko Lipponen kertoo.

Kun työturvallisuus on hoidettu tarkasti ja työt suunniteltu hyvin, ei hankalissa olosuhteissa ole sattunut työtapaturmia.

– Toki pitkässä torvessa, jossa luukut on auki, käy voimakas ilmavirta. Tämän vuoksi piipusta irtoaa melko runsaasti roskaa, joka sitten ropisee silmiin ja korviin. Tästäkin on selvitty hyvillä turvavarusteilla.

Työtilan korkea lämpötila on Marko Lipposen mielestä asia, joka kannattaa ottaa vakavasti.

– Pakoputki on kuuma kuin pätsi. Vettä pitää olla runsaasti mukana ja työvuorot jakaa muutaman tunnin vuoroihin, että mies ei piipussa uuvahda

7 kertaa Atlantin yli vuodessa

Marko Lipponen on työskennellyt Pansiossa 30 vuotta. Pakoputkien köysityöskentelyn risteilyaluksilla hän aloitti vuonna 2014. Sen jälkeen maailman meret ovatkin tulleet tutuiksi.

– Ensimmäiset reissut tehtiin Australiaan. Sen jälkeen töitä on ollut paljon amerikkalaisilla risteilyaluksilla Karibialla. Yhtenä vuonna ylitin Atlantin seitsemän kertaa. Työhommissa olen myös kiertänyt Etelä-Amerikan ja käynyt Alaskassa, hän kertoo.

Reissutyöhön hän on ollut tyytyväinen.

– Ei ole tullut fiilistä, että hommia vaihtaisi, mies nauraa.

Maailmaa kiertäessä hän on huomannut, että työ erilaisissa kulttuureissa vaatii erityisesti pitkää pinnaa ja sopeutumiskykyä.

– Vaikka suunnittelemme työt tarkasti ennen lähtöä Pansiossa, aina siellä työmaalla tulee jotakin yllätyksiä. Ja vaikka toimisimme saman varustamon laivoilla, niin työkulttuurit ja systeemit saattavat niissä poiketa paljonkin. Laivalla aina kapteeni on se, joka päättää.

Työssä on tullut totuttua myös nopeisiin lähtöihin. Tavallisesti reissut on suunniteltu ja aikataulutettu hyvin, mutta Marko muistaa, että joskus reissuun on lähdetty kahden tunnin varoitusajalla.

Korona-aikana reissutyö on keskeytynyt. Mutta miehen mieli on maailman merille – myös vapaa-aikana.

– Suunnitelmissa oli, että olisin juhlinut viisikymppisiä Karibian risteilyllä. Mutta sinne ei nyt pääse. Nyt täytyy juhlat viettää jokilautta Jakkessa tai förillä, hän nauraa.

Staironmanit

Something old, something new – Tutustu Anttiin!

Antti Reivonen (DI) on aloittanut tehtävänsä Staironin myyntipäällikkönä ja yhtiön johtoryhmän jäsenenä 7.9.2020. Myynnin ja uusasiakashankinnan lisäksi Antin tehtäviin kuuluu markkinoinnin ja asiakaslähtöisten myyntiprosessien kehittäminen.

Uudet tehtävät innostavat

– Olen ylpeä ja erittäin otettu Staironin tarjoamasta mahdollisuudesta toimia yhtiön myyntipäällikkönä. Minulle on kertynyt yli kymmenvuotinen työkokemus metalliteollisuuden parissa erityisesti tuotannon- ja laadunkehitykseen liittyvissä työtehtävissä ja uskon, että tätä kokemusta osataan yhtiössä arvostaa. Uudessa tehtävässäni pääsen haastamaan itseäni ja tuon samalla Staironin sekä varsinkin yhtiön asiakkaiden käyttöön tuotteiden valmistamiseen ja valmistettavuuden parantamiseen liittyvän tietotaitoni ja osaamiseni.

– Stairon on kehittynyt viimeisten parin vuoden aikana valtavasti eteenpäin nuorekkaan ja motivoituneen porukan avulla, joten innolla odotan tulevia haasteita ja toimintaa asiakasrajapinnassa.

Antti ja Stairon jakavat yhteisen historian vuosilta 2013–2016, jolloin hän toimi yhtiön tuotannon kehittämisen ja laatujärjestelmien parissa. Viimeiset viisi vuotta Antti on toiminut Turun Sandvikin tehtaan kattavissa laadunhallinnan ja prosessikehityksen tehtävissä raskaiden kaivoskoneiden valmistuksessa.

Staironin toimitusjohtaja Timo Kylä-Nikkilä on tyytyväinen uuden myyntipäällikön valintaan ja vanhan kollegan paluumuuttoon:

– Hienoa saada Antti takaisin taloon entisenä työkaverina, mutta erityisesti hänen vankan kokemuksensa vuoksi. Staironin palvelujen myynti vaatii vahvaa teollistuotannollista substanssiosaamista, jotta asiakkaitamme voidaan palvella mahdollisimman laadukkaasti ja kehittää heille mahdollisimman kokonaistehokkaita ratkaisuja.

Staironmanit

Levyseppähitsarista työnjohtajaksi

Vajaa kolmikymppinen Henri Siimes on nuoresta iästään huolimatta jo kokenut staironlainen. Työskenneltyään kuusi vuotta levyseppähitsaajana Siimes innostui jatkamaan opintoja. Nyt, kolmen konetekniikan opintovuoden jälkeen, hän on palannut Staironille työnjohtajan rooliin.

Henri Siimes aloitti Staironilla ensin kesätöissä ja sen jälkeen vakiduunissa levyseppähitsaajana.
Ensimmäiset kuusi vuotta sujuivatkin mukavasti töitä tehden. Siimes arvelee tehneensä vuosien aikana lähes kaikkea mahdollista: osavalmistusta, paperikuivattamia ja kokoonpanovaiheessa työskentelyä.
– Täällä on ollut hyvä olla levyseppähitsarina, hän kehuu.

Mukavan lisäsuolan arkeen toivat keikkatyöt, joita on ollut sekä kotimaassa että ulkomailla.
– Vuoden 2020 ympäristödirektiivi edellytti, että isoihin luksusristeilijöihin tarvitsi asentaa savukaasupesurit. Kyseessä oli uusi, paljon tietämystä ja osaamista vaativa asia. Tehtävään vihkiytyneitä ei maailmalla hirveästi ollut, mutta meiltä Suomesta niitä löytyi. Keikat risteilyaluksilla olivat mieleenpainuva kokemus, Siimes kertoo.

Hänen mukaansa työssä ehdottomasti parasta on hyvä ja jämpti, todella pätevä työporukka.
– On ollut etuoikeus kuulua tähän porukkaan, missä on voinut oppia muilta. Tiimityö on tosi palkitsevaa – on hyvää keskustelua, ongelmanratkaisua ja saa itse toteuttaa omia ajatuksiaan ja ideoitaan, hän listaa.

Takaisin koulunpenkille

Kiinnostus opintojen jatkamiseen heräsi pikku hiljaa. Siimes kertoo, ettei hänellä ollut nuorempana erityisiä haaveita työelämän suhteen. Kokemuksen ja iän kautta alkoi kuitenkin hahmottua tarkemmin omat kiinnostukset ja vahvuudet.

– Kun on jo tehnyt kaikenlaista, niin jossain vaiheessa tuli fiilis miettiä miten näitä asioita voisi tehdä paremmin ja tehokkaammin. Ja mitä kaikkia vaihtoehtoja tarjoaa uusi teknologia ja uudet kehittyneet toimenpiteet, joita voitaisiin ottaa käyttöön myös meillä. Siimes huomasi pohtivansa, voisiko hänestä olla sellaiseksi tyypiksi, joka pystyisi itse tuomaan yritykseen uusia toimintatapoja.
– Siitä syntyi halu lähteä jatkamaan opintoja, tällä kertaa ammattikorkeakoulun puolelle.

Hän kehuu Staironia, joka tuli hyvin vastaan opintosuunnitelmiaan “näin myöhäisellä iällä” pohtivaa työntekijää.
– On tosi motivoivaa, kun löytyy itselle seuraava steppi uralla. Hienoa, miten Staironilla on otettu uutiset vastaan ja reagoitu positiivisesti, hän kiittelee.

Siimeksen vapaa-aika kuluu pitkälti urheilun ja kausilajien merkeissä. Talvilajeihin kuuluvat hiihto ja jääkiekko ja kesällä hän harrastaa erityisesti juoksua.
– Hyvä peruskunto auttaa pääkoppaa ja kehoa toimimaan, hän mainitsee.

Koulutuksen kautta uuteen rooliin työnjohtajaksi

Viimeiset kolme vuotta Siimes opiskeli kokopäiväisesti ja toimi kesäisin työnjohdon tuuraajana. Korona-ajan pitkälti itsenäinen etäopiskelu sopi hänelle hyvin. Nyt hän on viittä vaille valmis konetekniikan insinööri (amk). Vakituisesti hän aloitti työnjohtajana joulukuussa 2022.

Konetekniikan insinööriopinnot ovat avanneet Siimekselle uudenlaisia näkymiä myös uuteen rooliin.
– Ehkä yllättävintä oli huomata, miten paljon projekteihin pitää perehtyä etukäteen ja tehdä suunnitelmia. Erilaisia huomioitavia asioita on paljon, ja työvaiheiden ja erityisesti vaikeiden työvaiheiden suunnittelu vie paljon aikaa. Samalla on ennakoitava mahdolliset muutokset ja viivästykset ja niiden vaikutus tuotantoon, koska muutoksia tulee aina. On oleellista huomioida, miten tuotanto pystyy joustamaan niin että kuitenkin töitä pystytään tekemään järkevästi, hän kuvailee.

– Tällä hetkellä haluaisin ymmärtää kokonaiskuvan tilaus-toimitusketjusta eli mitä kaikkea siihen tulee liittymään, ja mitä kaikkia vaiheita siihen kuuluu, mitä työkaluja tarvitaan ja miten niitä voidaan ohjailla, hän sanoo.

– Pyrkimykseni on, että koko ajan oppisi lisää ja kerryttäisi uutta kokemusta.

Miksi Staironille töihin?

Siimeksellä on selkeä vastaus siihen, mikä tekee Staironista hyvän työpaikan.
– Täällä on hyvät työolosuhteet ja pätevät työkaverit, joka portaalla. Meillä on myös oma punttisali mikä helpottaa omasta kunnosta huolehtimista, kun ei tarvitse lähteä erikseen salille.
– Oma fiilikseni on, että työ on meillä tosi vaihtelevaa. Samanlaisia päiviä ei ole ihan hirveästi, hän arvioi.

Työpäivän jälkeen on helppo tehdä salitreeni Staironin omalla salilla.
Vaikka hyvään työfiilikseen kuuluu asianmukainen huumori, Siimes kuvailee työkulttuuria huomioon ottavaksi ja toisia tukevaksi.
– Lisäksi joka rintamalla pyritään kehittymään ja kehittämään asioita ja ottamaan kantaa erilaisiin asioihin, missä on huomattu ongelmia.

Siimes kehuu myös Staironin valmentavaa johtamiskulttuuria.
– On tärkeää rakentaa kulttuuria, missä kukaan ei jää yksin, mutta annetaan kuitenkin yksilöille mahdollisuus yrittää ja tehdä joskus virheitäkin, ja uskalletaan haastaa vanhoja toimintatapoja.

Kun ideoita ei heti ammuta alas, silloin uskalletaan ehdottaa, tehdä, kokeilla ja yrittää. Toivon, että kulttuuri pysyy sellaisena jatkossakin, hän sanoo.